A-
A+
Leena Kurikka
Lisää elinvuosia roppakaupalla tuli maatalouslomituksen 50-vuotisjuhlaan osallistuneille lomittajille. Juhlaa vietettiin Seinäjoella viime viikolla. Elinvuosia lisäsi improvisaatioryhmä Improaallon hulvattomat esitykset lomittajien työstä.
Lomituspalvelu alkoi Suomessa vuonna 1974.
– Se on maatalousyrittäjien tärkein hyvinvointipalvelu, joka tukee maatalousyrittäjiä ja heidän perheitään ja on osana kotimaisen puhtaan ruoan tuotantoa ja huoltovarmuutta. Maatalouslomittaja on moniosaaja, joka ottaa vastuulleen toisen yritystoiminnan, huolehtii eläinten hyvinvoinnista ja mahdollistaa maatalousyrityksen toiminnan, kun yrittäjä on sairaana tai lomalla. Tämä juhla on tilaisuus kiittää kaikkia teitä, jotka olette olleet mukana tässä tärkeässä työssä ja panostaneet aikaa, osaamistanne ja sydämenne tähän työhön, sanoi lomituspalvelupäällikkö Piia Kesti juhlan avajaispuheessaan.
Hän toivoi lomituksen tukevan maatalousyrittäjien hyvinvointia myös seuraavat 50 vuotta.
Kurikan kaupungin työsuojelu- ja hyvinvointipäällikkö Annukka Niemi kertoi työturvallisuudesta tärkeydestä.
– Lomittajan ammatti on edelleen yksi vaarallisimmasta ammateista Suomessa. Onneksi työtapaturmien määrä tiloilla on vähentynyt, hän sanoi.
Projektityöntekijä Johanna Lehtonen esitteli Välitä viljelijästä -projektia. Etelä-Pohjanmaalla on meneillään neljäs vuosi.
– Tarkoituksena on edistää maatalousyrittäjien jaksamista ja vähentää psyykkistä kuormitusta.
Maakunnissa on yhteensä 15 projektityöntekijää, ja työ jatkuu.
– Olemme maatalousyrittäjien tukena pienissä ja suurissa asioissa. 1.1.2025 alkaen projektin kaltainen toiminta jatkuu vakituisena, Lehtonen iloitsi.
Hän luetteli yrittäjien isoimmiksi haasteiksi talouden, tulevaisuuden, jaksamisen ja ihmissuhteet.
Kurikan kaupungin hallinnoima Etelä-Pohjanmaan lomituspalveluyksikkö hoitaa maatalousyrittäjien lomituspalvelut Etelä-Pohjanmaan, Laihian ja Kristiinankaupungin alueella. Kun Anne Rantamäki aloitti lomittajana Kurikassa yli 20 vuotta sitten, alueena oli silloinen Kurikka. Kuntaliitosten myötä alue kasvoi, kunnes päädyttiin nykyiseen lomitusalueeseen, joka kattaa Etelä-Pohjanmaan ja kaksi kuntaa Pohjanmaalla.
Työmatkat ovat pidentyneet alueen laajennuttua. Rantamäki lomittaa Kurikan lisäksi Isossakyrössä, Ylistarossa ja Peräseinäjoella. Kilometrejä tulee sillä lomittaja käy yleensä tiloilla kahdesti päivässä.
Mikä on työssä huonoa ja mikä on hyvää?
– Pitkät työmatkat ovat työn huono puoli. Parasta ovat lehmät. Harmi, että hevostiloja on nykyään vähän. Olen tehnyt hevosia, vuohia, sikoja, kaikkia muita paitsi kanoja, Rantamäki kertoo.
Lomituksen 50-vuotisjuhlaan hän oli tyytyväinen.
– Mahtavaa, että meille on järjestetty tällainen juhlatilaisuus, hän tuumasi.
Useiden puheiden ja esitysten jälkeen juhla huipentui juhlaillalliseen ja kakkukahveihin.
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Leena Kurikka
Lisää elinvuosia roppakaupalla tuli maatalouslomituksen 50-vuotisjuhlaan osallistuneille lomittajille. Juhlaa vietettiin Seinäjoella viime viikolla. Elinvuosia lisäsi improvisaatioryhmä Improaallon hulvattomat esitykset lomittajien työstä.
Lomituspalvelu alkoi Suomessa vuonna 1974.
– Se on maatalousyrittäjien tärkein hyvinvointipalvelu, joka tukee maatalousyrittäjiä ja heidän perheitään ja on osana kotimaisen puhtaan ruoan tuotantoa ja huoltovarmuutta. Maatalouslomittaja on moniosaaja, joka ottaa vastuulleen toisen yritystoiminnan, huolehtii eläinten hyvinvoinnista ja mahdollistaa maatalousyrityksen toiminnan, kun yrittäjä on sairaana tai lomalla. Tämä juhla on tilaisuus kiittää kaikkia teitä, jotka olette olleet mukana tässä tärkeässä työssä ja panostaneet aikaa, osaamistanne ja sydämenne tähän työhön, sanoi lomituspalvelupäällikkö Piia Kesti juhlan avajaispuheessaan.
Hän toivoi lomituksen tukevan maatalousyrittäjien hyvinvointia myös seuraavat 50 vuotta.
Kurikan kaupungin työsuojelu- ja hyvinvointipäällikkö Annukka Niemi kertoi työturvallisuudesta tärkeydestä.
– Lomittajan ammatti on edelleen yksi vaarallisimmasta ammateista Suomessa. Onneksi työtapaturmien määrä tiloilla on vähentynyt, hän sanoi.
Projektityöntekijä Johanna Lehtonen esitteli Välitä viljelijästä -projektia. Etelä-Pohjanmaalla on meneillään neljäs vuosi.
– Tarkoituksena on edistää maatalousyrittäjien jaksamista ja vähentää psyykkistä kuormitusta.
Maakunnissa on yhteensä 15 projektityöntekijää, ja työ jatkuu.
– Olemme maatalousyrittäjien tukena pienissä ja suurissa asioissa. 1.1.2025 alkaen projektin kaltainen toiminta jatkuu vakituisena, Lehtonen iloitsi.
Hän luetteli yrittäjien isoimmiksi haasteiksi talouden, tulevaisuuden, jaksamisen ja ihmissuhteet.
Kurikan kaupungin hallinnoima Etelä-Pohjanmaan lomituspalveluyksikkö hoitaa maatalousyrittäjien lomituspalvelut Etelä-Pohjanmaan, Laihian ja Kristiinankaupungin alueella. Kun Anne Rantamäki aloitti lomittajana Kurikassa yli 20 vuotta sitten, alueena oli silloinen Kurikka. Kuntaliitosten myötä alue kasvoi, kunnes päädyttiin nykyiseen lomitusalueeseen, joka kattaa Etelä-Pohjanmaan ja kaksi kuntaa Pohjanmaalla.
Työmatkat ovat pidentyneet alueen laajennuttua. Rantamäki lomittaa Kurikan lisäksi Isossakyrössä, Ylistarossa ja Peräseinäjoella. Kilometrejä tulee sillä lomittaja käy yleensä tiloilla kahdesti päivässä.
Mikä on työssä huonoa ja mikä on hyvää?
– Pitkät työmatkat ovat työn huono puoli. Parasta ovat lehmät. Harmi, että hevostiloja on nykyään vähän. Olen tehnyt hevosia, vuohia, sikoja, kaikkia muita paitsi kanoja, Rantamäki kertoo.
Lomituksen 50-vuotisjuhlaan hän oli tyytyväinen.
– Mahtavaa, että meille on järjestetty tällainen juhlatilaisuus, hän tuumasi.
Useiden puheiden ja esitysten jälkeen juhla huipentui juhlaillalliseen ja kakkukahveihin.
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Leena Kurikka
Lisää elinvuosia roppakaupalla tuli maatalouslomituksen 50-vuotisjuhlaan osallistuneille lomittajille. Juhlaa vietettiin Seinäjoella viime viikolla. Elinvuosia lisäsi improvisaatioryhmä Improaallon hulvattomat esitykset lomittajien työstä.
Lomituspalvelu alkoi Suomessa vuonna 1974.
– Se on maatalousyrittäjien tärkein hyvinvointipalvelu, joka tukee maatalousyrittäjiä ja heidän perheitään ja on osana kotimaisen puhtaan ruoan tuotantoa ja huoltovarmuutta. Maatalouslomittaja on moniosaaja, joka ottaa vastuulleen toisen yritystoiminnan, huolehtii eläinten hyvinvoinnista ja mahdollistaa maatalousyrityksen toiminnan, kun yrittäjä on sairaana tai lomalla. Tämä juhla on tilaisuus kiittää kaikkia teitä, jotka olette olleet mukana tässä tärkeässä työssä ja panostaneet aikaa, osaamistanne ja sydämenne tähän työhön, sanoi lomituspalvelupäällikkö Piia Kesti juhlan avajaispuheessaan.
Hän toivoi lomituksen tukevan maatalousyrittäjien hyvinvointia myös seuraavat 50 vuotta.
Kurikan kaupungin työsuojelu- ja hyvinvointipäällikkö Annukka Niemi kertoi työturvallisuudesta tärkeydestä.
– Lomittajan ammatti on edelleen yksi vaarallisimmasta ammateista Suomessa. Onneksi työtapaturmien määrä tiloilla on vähentynyt, hän sanoi.
Projektityöntekijä Johanna Lehtonen esitteli Välitä viljelijästä -projektia. Etelä-Pohjanmaalla on meneillään neljäs vuosi.
– Tarkoituksena on edistää maatalousyrittäjien jaksamista ja vähentää psyykkistä kuormitusta.
Maakunnissa on yhteensä 15 projektityöntekijää, ja työ jatkuu.
– Olemme maatalousyrittäjien tukena pienissä ja suurissa asioissa. 1.1.2025 alkaen projektin kaltainen toiminta jatkuu vakituisena, Lehtonen iloitsi.
Hän luetteli yrittäjien isoimmiksi haasteiksi talouden, tulevaisuuden, jaksamisen ja ihmissuhteet.
Kurikan kaupungin hallinnoima Etelä-Pohjanmaan lomituspalveluyksikkö hoitaa maatalousyrittäjien lomituspalvelut Etelä-Pohjanmaan, Laihian ja Kristiinankaupungin alueella. Kun Anne Rantamäki aloitti lomittajana Kurikassa yli 20 vuotta sitten, alueena oli silloinen Kurikka. Kuntaliitosten myötä alue kasvoi, kunnes päädyttiin nykyiseen lomitusalueeseen, joka kattaa Etelä-Pohjanmaan ja kaksi kuntaa Pohjanmaalla.
Työmatkat ovat pidentyneet alueen laajennuttua. Rantamäki lomittaa Kurikan lisäksi Isossakyrössä, Ylistarossa ja Peräseinäjoella. Kilometrejä tulee sillä lomittaja käy yleensä tiloilla kahdesti päivässä.
Mikä on työssä huonoa ja mikä on hyvää?
– Pitkät työmatkat ovat työn huono puoli. Parasta ovat lehmät. Harmi, että hevostiloja on nykyään vähän. Olen tehnyt hevosia, vuohia, sikoja, kaikkia muita paitsi kanoja, Rantamäki kertoo.
Lomituksen 50-vuotisjuhlaan hän oli tyytyväinen.
– Mahtavaa, että meille on järjestetty tällainen juhlatilaisuus, hän tuumasi.
Useiden puheiden ja esitysten jälkeen juhla huipentui juhlaillalliseen ja kakkukahveihin.
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide