A-
A+
Suomen pienpanimot -sivustolla on listattu 123 kotimaista pientä olutpanimoa. Mukana on Härmän Rati Oy, joka muutti Kurikan Lakkitehtaalle.
Itse nautin puhtaasta oluen mausta.
Juha Ollila
– Maaliskuun puolivälissä saadaan ensimmäiset oluet pullotettua. Tulossa on neljänlaista perusolutta eli puhdasta lageria, alea (=pintahiivaolut), tummaa lageria ja vehnäolutta, Juha Ollila listaa.
Hän osti Huhta-Koivistoilta Panttilan vanhan Lakkitehtaan kiinteistöt viime vuonna. Ollila on vaimonsa Päivi Hakkaraisen kanssa laittanut Läkkitehtaalle ravintolan juhlatiloineen. Mielessä on ollut alusta lähtien oma olutpanimo.
Nyt helmikuun viimeisenä torstaina tehtaan kakkoskerroksessa on kymmenen kappaletta 750 litran metallitankkia, joissa ensimmäiset oluet ovat käymässä. Hätäisimmät pääsevät maistelemaan kurikkalaisolutta paikan ravintolaan jo maaliskuussa, mutta varsinainen virallinen korkkauspäivä on suunniteltu aprillipäiväksi.
– Sinne yritetään saada kaikki neljä olutta myyntiin, Ollila sanoo.
Ollila ei vielä paljasta oluiden nimiä tai etikettejä, mutta olisi kait ihme, jos kulttuurihistoriallisesti merkittävää Lakkitehdasta ei jommassakummassa esiintyisi?
– Ehkä johonkin nimeen jotain tulee Lakkitehtaasta, Ollila tyytyy kommentoimaan.
Panimomestari Ollila arvioi, että Lakkitehtaalla pannaan ensimmäisenä vuonna noin 20 000 litraa olutta. Tulevaisuudessa vuositavoite on noin 70 000 litraa tai vähän alle. Mikäli vuosituotanto ylittää tuon rajan, pienpanimon tulee liittyä panttijärjestelmään.
Ollilalla on ollut Järvenpäässä Härmän Rati Oy:ssä pienimuotoista panimotoimintaa, jossa on tehty "64 litran settejä" muutaman vuoden ajan. Hän siirsi panimotoiminnan Järvenpäästä Kurikkaan, jolloin uusia lupia ei tarvinnut hakea erikseen.
– Pelkkä osoitteen siirto Järvenpäästä Kurikkaan kesti kolme ja puoli kuukautta, Ollila hymähtää.
Hän on koulutukseltaan paitsi rakennusmestari myös biokemisti, ja ollut vuosia tutkijana Helsingin yliopistolla. Biokemistin koulutus ja työ ovat auttaneet Ollilaa oppimaan myös panimomestariksi.
Panttilassa valmistuvien oluiden reseptit hän on itse suunnitellut.
– Itse nautin puhtaasta oluen mausta. Vahvasti humaloitukin olut on jees, jos se on oikein tehty. Juuri esimerkiksi puhdas lager on vähän humaloituna erittäin tarkka sen humaloinnin kanssa, Ollila kuvaa.
Oluenpanijana Juha Ollilan ohjenuorana on, että panttilalainen olut on helposti juotavaa.
– Ei liian vaikeaa. Ihan perussettiä tehdään, laadukasta ja hyvää. Myös kokin näkökulma otetaan huomioon eli tehdään ruuan kanssa sopivaa olutta.
Hän huomauttaa, että pienpanimoiden oluita pidetään usein erikoisoluena suotta, eivätkä esimerkiksi ale, ipa, apa tai stout ole erikoisoluita vaan oluttyyppejä.
– Erikoisolutta on esimerkiksi vanhassa tammisessa viskitynnyrissä pantu olut, joka saattaa maksaa 12 euroa pullo.
Omien oluidensa vähittäismyyntihintaa Ollila ei osaa vielä sanoa.
– Hinta asettunee 8-12 euron väliin litralta. Tuo on se pienpanimoiden yleinen hintahaarukka.
Lakkitehtaan olut tulee ensimmäisenä myyntiin siis Lakkitehtaan ravintolassa, josta sitä myydään myös ulos, ja Wanhalle asemalle sekä Makasiinille, joita Ollila omistaa yhdessä Janne Hautaluoman ja Jonna Lehtolan kanssa. Ruokakauppoihin olut tulee, jos kauppiaat niin haluavat.
– Nyt on tarkoitus saada ensin perusvarasto riittävän isoksi. Siitähän ei mitään tule, jos tavara pääsisi heti loppumaan, Ollila toteaa.
Pullotuskone on jo hankittu, mutta tölkittäjää ei vielä toistaiseksi.
– Tölkkien kanssa kuljetus ja varastointi helpottuisivat, mutta toisaalta tölkkiolut mielletään pullo-olutta edullisemmaksi. Kyllä tölkittäminen on harkinnassa, mutta ei aivan ensimmäiseksi kuitenkaan agendalla, Ollila tuumaa.
Suunnitelmissa on omien oluiden lisäksi Suomen ainoa täysin kotimainen lonkero. Se valmistuisi luomuraparperista ja kotimaisen käsityötislaamon ginistä.
Kurikan Lakkitehtaan vanhin osa on rakennettu vuonna 1913. Alueelle nousi niin kutsuttu vanha tehdas vuonna 1924 ja Aarne Ervin suunnittelema funkkisrakennus 1938. Kulttuurihistoriallisesti tärkeä ja komea tehdasalue on suojeltu maakuntakaavassa.
Funkkisrakennuksessa on nyt ravintola, juhlasali ja panimo. Tulevaisuudessa siellä on ainakin Päivi Hakkaraisen ateljee ja korumyymälä sekä Lakkitehtaan historiaan liittyvä museo. Nettikaupassa myydään jo muun muassa Hakkaraisen koruja ja Härmän Ratin omavalmisteista luomuruokaa.
– Onhan tämä melkoinen ikuisuusprojekti. Tähän rakennukseen on suunnitelmissa ikkunoiden vaihto. Ttuossa olisi vielä kaksi tehdasrakennusta odottamassa remonttia, Ollila huokaisee.
Juha Ollila kiittelee sitä, että he ovat vaimonsa kanssa saaneet erinomaisen vastaanoton Kurikan Lakkitehtaan yrittäjinä. Esimerkiksi lukijat valitsivat tammikuun Maaseudun tulevaisuuden Kantri-liitteen jutun Lakkitehtaasta lehden parhaaksi jutuksi ja somessa puolentuhatta päivityksen tykkäystä ei ole harvinaista.
– Kyllä meidän oluistakin on paljon kyselty. Lakkitehtaan sivuilla on välillä aikamoinen pöhinä.
A-
A+
Suomen pienpanimot -sivustolla on listattu 123 kotimaista pientä olutpanimoa. Mukana on Härmän Rati Oy, joka muutti Kurikan Lakkitehtaalle.
Itse nautin puhtaasta oluen mausta.
Juha Ollila
– Maaliskuun puolivälissä saadaan ensimmäiset oluet pullotettua. Tulossa on neljänlaista perusolutta eli puhdasta lageria, alea (=pintahiivaolut), tummaa lageria ja vehnäolutta, Juha Ollila listaa.
Hän osti Huhta-Koivistoilta Panttilan vanhan Lakkitehtaan kiinteistöt viime vuonna. Ollila on vaimonsa Päivi Hakkaraisen kanssa laittanut Läkkitehtaalle ravintolan juhlatiloineen. Mielessä on ollut alusta lähtien oma olutpanimo.
Nyt helmikuun viimeisenä torstaina tehtaan kakkoskerroksessa on kymmenen kappaletta 750 litran metallitankkia, joissa ensimmäiset oluet ovat käymässä. Hätäisimmät pääsevät maistelemaan kurikkalaisolutta paikan ravintolaan jo maaliskuussa, mutta varsinainen virallinen korkkauspäivä on suunniteltu aprillipäiväksi.
– Sinne yritetään saada kaikki neljä olutta myyntiin, Ollila sanoo.
Ollila ei vielä paljasta oluiden nimiä tai etikettejä, mutta olisi kait ihme, jos kulttuurihistoriallisesti merkittävää Lakkitehdasta ei jommassakummassa esiintyisi?
– Ehkä johonkin nimeen jotain tulee Lakkitehtaasta, Ollila tyytyy kommentoimaan.
Panimomestari Ollila arvioi, että Lakkitehtaalla pannaan ensimmäisenä vuonna noin 20 000 litraa olutta. Tulevaisuudessa vuositavoite on noin 70 000 litraa tai vähän alle. Mikäli vuosituotanto ylittää tuon rajan, pienpanimon tulee liittyä panttijärjestelmään.
Ollilalla on ollut Järvenpäässä Härmän Rati Oy:ssä pienimuotoista panimotoimintaa, jossa on tehty "64 litran settejä" muutaman vuoden ajan. Hän siirsi panimotoiminnan Järvenpäästä Kurikkaan, jolloin uusia lupia ei tarvinnut hakea erikseen.
– Pelkkä osoitteen siirto Järvenpäästä Kurikkaan kesti kolme ja puoli kuukautta, Ollila hymähtää.
Hän on koulutukseltaan paitsi rakennusmestari myös biokemisti, ja ollut vuosia tutkijana Helsingin yliopistolla. Biokemistin koulutus ja työ ovat auttaneet Ollilaa oppimaan myös panimomestariksi.
Panttilassa valmistuvien oluiden reseptit hän on itse suunnitellut.
– Itse nautin puhtaasta oluen mausta. Vahvasti humaloitukin olut on jees, jos se on oikein tehty. Juuri esimerkiksi puhdas lager on vähän humaloituna erittäin tarkka sen humaloinnin kanssa, Ollila kuvaa.
Oluenpanijana Juha Ollilan ohjenuorana on, että panttilalainen olut on helposti juotavaa.
– Ei liian vaikeaa. Ihan perussettiä tehdään, laadukasta ja hyvää. Myös kokin näkökulma otetaan huomioon eli tehdään ruuan kanssa sopivaa olutta.
Hän huomauttaa, että pienpanimoiden oluita pidetään usein erikoisoluena suotta, eivätkä esimerkiksi ale, ipa, apa tai stout ole erikoisoluita vaan oluttyyppejä.
– Erikoisolutta on esimerkiksi vanhassa tammisessa viskitynnyrissä pantu olut, joka saattaa maksaa 12 euroa pullo.
Omien oluidensa vähittäismyyntihintaa Ollila ei osaa vielä sanoa.
– Hinta asettunee 8-12 euron väliin litralta. Tuo on se pienpanimoiden yleinen hintahaarukka.
Lakkitehtaan olut tulee ensimmäisenä myyntiin siis Lakkitehtaan ravintolassa, josta sitä myydään myös ulos, ja Wanhalle asemalle sekä Makasiinille, joita Ollila omistaa yhdessä Janne Hautaluoman ja Jonna Lehtolan kanssa. Ruokakauppoihin olut tulee, jos kauppiaat niin haluavat.
– Nyt on tarkoitus saada ensin perusvarasto riittävän isoksi. Siitähän ei mitään tule, jos tavara pääsisi heti loppumaan, Ollila toteaa.
Pullotuskone on jo hankittu, mutta tölkittäjää ei vielä toistaiseksi.
– Tölkkien kanssa kuljetus ja varastointi helpottuisivat, mutta toisaalta tölkkiolut mielletään pullo-olutta edullisemmaksi. Kyllä tölkittäminen on harkinnassa, mutta ei aivan ensimmäiseksi kuitenkaan agendalla, Ollila tuumaa.
Suunnitelmissa on omien oluiden lisäksi Suomen ainoa täysin kotimainen lonkero. Se valmistuisi luomuraparperista ja kotimaisen käsityötislaamon ginistä.
Kurikan Lakkitehtaan vanhin osa on rakennettu vuonna 1913. Alueelle nousi niin kutsuttu vanha tehdas vuonna 1924 ja Aarne Ervin suunnittelema funkkisrakennus 1938. Kulttuurihistoriallisesti tärkeä ja komea tehdasalue on suojeltu maakuntakaavassa.
Funkkisrakennuksessa on nyt ravintola, juhlasali ja panimo. Tulevaisuudessa siellä on ainakin Päivi Hakkaraisen ateljee ja korumyymälä sekä Lakkitehtaan historiaan liittyvä museo. Nettikaupassa myydään jo muun muassa Hakkaraisen koruja ja Härmän Ratin omavalmisteista luomuruokaa.
– Onhan tämä melkoinen ikuisuusprojekti. Tähän rakennukseen on suunnitelmissa ikkunoiden vaihto. Ttuossa olisi vielä kaksi tehdasrakennusta odottamassa remonttia, Ollila huokaisee.
Juha Ollila kiittelee sitä, että he ovat vaimonsa kanssa saaneet erinomaisen vastaanoton Kurikan Lakkitehtaan yrittäjinä. Esimerkiksi lukijat valitsivat tammikuun Maaseudun tulevaisuuden Kantri-liitteen jutun Lakkitehtaasta lehden parhaaksi jutuksi ja somessa puolentuhatta päivityksen tykkäystä ei ole harvinaista.
– Kyllä meidän oluistakin on paljon kyselty. Lakkitehtaan sivuilla on välillä aikamoinen pöhinä.
A-
A+
Suomen pienpanimot -sivustolla on listattu 123 kotimaista pientä olutpanimoa. Mukana on Härmän Rati Oy, joka muutti Kurikan Lakkitehtaalle.
Itse nautin puhtaasta oluen mausta.
Juha Ollila
– Maaliskuun puolivälissä saadaan ensimmäiset oluet pullotettua. Tulossa on neljänlaista perusolutta eli puhdasta lageria, alea (=pintahiivaolut), tummaa lageria ja vehnäolutta, Juha Ollila listaa.
Hän osti Huhta-Koivistoilta Panttilan vanhan Lakkitehtaan kiinteistöt viime vuonna. Ollila on vaimonsa Päivi Hakkaraisen kanssa laittanut Läkkitehtaalle ravintolan juhlatiloineen. Mielessä on ollut alusta lähtien oma olutpanimo.
Nyt helmikuun viimeisenä torstaina tehtaan kakkoskerroksessa on kymmenen kappaletta 750 litran metallitankkia, joissa ensimmäiset oluet ovat käymässä. Hätäisimmät pääsevät maistelemaan kurikkalaisolutta paikan ravintolaan jo maaliskuussa, mutta varsinainen virallinen korkkauspäivä on suunniteltu aprillipäiväksi.
– Sinne yritetään saada kaikki neljä olutta myyntiin, Ollila sanoo.
Ollila ei vielä paljasta oluiden nimiä tai etikettejä, mutta olisi kait ihme, jos kulttuurihistoriallisesti merkittävää Lakkitehdasta ei jommassakummassa esiintyisi?
– Ehkä johonkin nimeen jotain tulee Lakkitehtaasta, Ollila tyytyy kommentoimaan.
Panimomestari Ollila arvioi, että Lakkitehtaalla pannaan ensimmäisenä vuonna noin 20 000 litraa olutta. Tulevaisuudessa vuositavoite on noin 70 000 litraa tai vähän alle. Mikäli vuosituotanto ylittää tuon rajan, pienpanimon tulee liittyä panttijärjestelmään.
Ollilalla on ollut Järvenpäässä Härmän Rati Oy:ssä pienimuotoista panimotoimintaa, jossa on tehty "64 litran settejä" muutaman vuoden ajan. Hän siirsi panimotoiminnan Järvenpäästä Kurikkaan, jolloin uusia lupia ei tarvinnut hakea erikseen.
– Pelkkä osoitteen siirto Järvenpäästä Kurikkaan kesti kolme ja puoli kuukautta, Ollila hymähtää.
Hän on koulutukseltaan paitsi rakennusmestari myös biokemisti, ja ollut vuosia tutkijana Helsingin yliopistolla. Biokemistin koulutus ja työ ovat auttaneet Ollilaa oppimaan myös panimomestariksi.
Panttilassa valmistuvien oluiden reseptit hän on itse suunnitellut.
– Itse nautin puhtaasta oluen mausta. Vahvasti humaloitukin olut on jees, jos se on oikein tehty. Juuri esimerkiksi puhdas lager on vähän humaloituna erittäin tarkka sen humaloinnin kanssa, Ollila kuvaa.
Oluenpanijana Juha Ollilan ohjenuorana on, että panttilalainen olut on helposti juotavaa.
– Ei liian vaikeaa. Ihan perussettiä tehdään, laadukasta ja hyvää. Myös kokin näkökulma otetaan huomioon eli tehdään ruuan kanssa sopivaa olutta.
Hän huomauttaa, että pienpanimoiden oluita pidetään usein erikoisoluena suotta, eivätkä esimerkiksi ale, ipa, apa tai stout ole erikoisoluita vaan oluttyyppejä.
– Erikoisolutta on esimerkiksi vanhassa tammisessa viskitynnyrissä pantu olut, joka saattaa maksaa 12 euroa pullo.
Omien oluidensa vähittäismyyntihintaa Ollila ei osaa vielä sanoa.
– Hinta asettunee 8-12 euron väliin litralta. Tuo on se pienpanimoiden yleinen hintahaarukka.
Lakkitehtaan olut tulee ensimmäisenä myyntiin siis Lakkitehtaan ravintolassa, josta sitä myydään myös ulos, ja Wanhalle asemalle sekä Makasiinille, joita Ollila omistaa yhdessä Janne Hautaluoman ja Jonna Lehtolan kanssa. Ruokakauppoihin olut tulee, jos kauppiaat niin haluavat.
– Nyt on tarkoitus saada ensin perusvarasto riittävän isoksi. Siitähän ei mitään tule, jos tavara pääsisi heti loppumaan, Ollila toteaa.
Pullotuskone on jo hankittu, mutta tölkittäjää ei vielä toistaiseksi.
– Tölkkien kanssa kuljetus ja varastointi helpottuisivat, mutta toisaalta tölkkiolut mielletään pullo-olutta edullisemmaksi. Kyllä tölkittäminen on harkinnassa, mutta ei aivan ensimmäiseksi kuitenkaan agendalla, Ollila tuumaa.
Suunnitelmissa on omien oluiden lisäksi Suomen ainoa täysin kotimainen lonkero. Se valmistuisi luomuraparperista ja kotimaisen käsityötislaamon ginistä.
Kurikan Lakkitehtaan vanhin osa on rakennettu vuonna 1913. Alueelle nousi niin kutsuttu vanha tehdas vuonna 1924 ja Aarne Ervin suunnittelema funkkisrakennus 1938. Kulttuurihistoriallisesti tärkeä ja komea tehdasalue on suojeltu maakuntakaavassa.
Funkkisrakennuksessa on nyt ravintola, juhlasali ja panimo. Tulevaisuudessa siellä on ainakin Päivi Hakkaraisen ateljee ja korumyymälä sekä Lakkitehtaan historiaan liittyvä museo. Nettikaupassa myydään jo muun muassa Hakkaraisen koruja ja Härmän Ratin omavalmisteista luomuruokaa.
– Onhan tämä melkoinen ikuisuusprojekti. Tähän rakennukseen on suunnitelmissa ikkunoiden vaihto. Ttuossa olisi vielä kaksi tehdasrakennusta odottamassa remonttia, Ollila huokaisee.
Juha Ollila kiittelee sitä, että he ovat vaimonsa kanssa saaneet erinomaisen vastaanoton Kurikan Lakkitehtaan yrittäjinä. Esimerkiksi lukijat valitsivat tammikuun Maaseudun tulevaisuuden Kantri-liitteen jutun Lakkitehtaasta lehden parhaaksi jutuksi ja somessa puolentuhatta päivityksen tykkäystä ei ole harvinaista.
– Kyllä meidän oluistakin on paljon kyselty. Lakkitehtaan sivuilla on välillä aikamoinen pöhinä.