Kylätaloista kehitetään varautumiskeskuksia

Leena Kurikka

Kylätaloille on kehittymässä uutta merkittävää käyttöä. Niistä aiotaan tehdä paikkoja, joissa perusasiat toimivat häiriötilanteessakin.

– Joka kunnassa olisi hyvä olla muutamia kylätaloja, jotka olisivat varautumiskeskuksia, joihin voisi kokoontua myrskyjen, sähkökatkojen tai muiden häiriötilanteiden vuoksi. Ihmiset tietäisivät mihin mennä ja mistä saavat tietoa, sanoo kehittämisasiantuntija Tuija Takamäki Leader Suupohjasta.

Kyse on maakunnallisesta 4K -Kestävät ja kyvykkäät kumppanikylät hankkeesta, joka tekee yhteistyötä valtakunnallisen Kylävara -hankkeen kanssa. Hankkeeseen kuuluu yhtenä osana kylätalojen kartoitus ja varustus eli kylävara.

Tavoitteena on kartoittaa mahdollisimman laajasti kylien yhteisölliset kokoontumispaikat ja luokitella ne niiden varusteiden mukaan. Ykköstason talot sopivat kokoontumistiloiksi pienimuotoisissa häiriötiloissa. Kakkostason taloissa on vähän parempi varautumisen taso. Niissä on aggregaatteja, lämmitys toimii ja yöpyminen on mahdollista. Kolmannessa tasossa kyläläisillä on valmius järjestää päivystys 24/7 ja kyläradio yhteydenpitoa varten.

– Suurin osa meidän alueemme kylätaloista kuuluu tällä hetkellä ykkös- ja kakkostasoon, arvioi Takamäki.

Jos kylätalon varustetasoa halutaan kohentaa, siihen Takamäki suosittelee hakemaan avustusta Leaderiltä.

– Monilla kylätaloilla ei ole aggregaattia tai turvallisuuteen liittyviä varusteita. Niitä on mahdollisuus hankkia.

Osaan kylätaloista pyritään saamaan kyläradio.

– Siltä varalta jos kännykkäverkot ja tietoliikennemastot eivät toimi. Kyläradioilla saadaan yhteys toisiin kyliin ja viranomaisiin, kertoo Takamäki.

Niitä on tällä hetkellä Luovan kylässä, Jurvan kirkonkylällä sekä Jalasjärven Keskikylässä.

– Koetamme aktivoida niitä muillekin ja niihinkin on mahdollista saada rahoitusta. Joka kylällä ei kyläradiota tarvita, riittää, että niitä on alueella joitakin.

Alueen radioamatöörit ovat hyviä yhteistyökumppaneita, jos tiedonkulussa tulisi ongelmia. Myös reserviläiset, maatalousyhdistykset ja metsästysseurat ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita häiriötilanteissa.

Turvallisuutta ja varautumista mietitään ja suunnitellaan kunnittain ja kylittäin. Kunnittain kokoonnutaan ”turvaparlamenttiin” eli kunnan kyläturvaryhmään, jossa on väkeä kunnasta, pelastuslaitoksesta, hyvinvointialueelta, seurakunnasta sekä kylillä toimivista yhdistyksistä ja yrityksistä. Yhdessä määritetään mikä on kenenkin vastuulla.

– Siitä tieto valuu alaspäin. Järjestetään kokoontumisia kylittäin, mietitään mikä on haaste milläkin kylällä. Tarvitaanko koulutusta tai varusteita.

Varautumista myös harjoitellaan.

– Asioita pitää harjoitella, jos tulee häiriötila. Ei tarvitse olla kyse poikkeustilasta. Häiriö voi johtua myrskystä, sähköjen katkeamisesta, veden saastumisesta, kyberturvallisuuden ongelmista, jolloin tietoverkot ovat nurin tai sabotaasista. Nyky-yhteiskunnassa on hyvä varautua erilaisiin skenaarioihin.

Kylä- ja naapuri apu voivat olla tarpeen, jos jotain sattuu. Kylillä yleensä tiedetään kuka asuu missäkin.

– Häiriötilanteessa pitää miettiä oman navan ulkopuolelle. Ketä kylässä asuu, ketkä voivat tarvita apua. Viedään heille vettä ja ruokaa, neuvoo Tuija Takamäki.