Kurikkaan rakennettiin viime vuonna eniten tuulivoimaa Suomessa

AP Suomalainen

Kurikka majailee tilastossa koko maan ykkösenä, mitä tulee tuulivoiman rakentamiseen vuonna 2024. Tämä selviää Suomen uusiutuvat ry:n julkaisemasta tilastosta.

Kurikan alueella olevien tuulivoimalaitosten määrä lähes kolminkertaistui viime vuoden aikana. Tänne rakennettiin peräti 57 tuulivoimalaa, joka nosti myllyjen kokonaismäärän 86:een.

Uudet voimalat nousivat Matkussaareen (27) ja Kalistannevalle (30). Näiden kahden alueen yhteenlaskettu kapasiteetti on maksimissaan 313,5 megawattia. Kurikan voimaloiden tehokapasiteetti on nyt kaikkinensa noin 477 megawattia.

Suomessa on vuoden 2024 lopussa yhteensä 1 835 tuulivoimalaa ja 8 358 megawattia tuulivoimakapasiteettia. Kurikkaan osuu koko maan tuulivoimaloista noin 4,6 prosenttia.

Kurikka on ollut julkisuudessa osakekaupunkina ja nyt imago näyttää täydentyvän myös tuulivoimakaupungiksi. Miltä tämä kuulostaa kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusasta?

– Tässä on menty kaupunginvaltuuston päätösten mukaan sekä seurattu kaupungin strategisia painopisteitä. Aloitteita on tehty niin, että Kurikassa voimaloiden yhteismäärä on jossain vaiheessa 120–130. Prosessit ovat toki pitkiä, niissä voi mennä kymmenenkin vuotta, Pusa vastaa.

Kaupungille tuulivoimaloista tulee rahaa kassaan kiinteistöverotuottona. Kun vuonna 2023 Kurikka sai kiinteistöveroja yhteensä noin 5,3 miljoonaa, niin siitä tuulivoimalat toivat 0,5 miljoonaa. Viime vuodelta voimaloiden kiinteistöveroja tilitetään noin 0,7 miljoonaa euroa ja tämän vuoden arvio on peräti 2,4 miljoonaa.

– Voimaloiden verotuotto kasvanee vielä kolmen ja neljän miljoonan välille, kun uusia tuulivoimahankkeita toteutuu, Pusa uskoo.

Tähän saakka kunnat ovat hyötyneet täysimääräisesti tuulivoimaloiden kiinteistöverosta, mutta tilanne saattaa muuttua. Ylen tietojen mukaan hallitukseen olisi tulossa esitys, jonka mukaan kunta saisi kiinteistöverotulot jatkossa, mutta ne voisivat samalla vähentää kunnan saamaa valtionosuutta.

Virkamiesesityksen mukaan jatkossa puolet kuntien saamasta tuulivoiman kiinteistöveropotista otettaisiin huomioon, kun kunnille lasketaan maksettavia valtionosuuden tasauslisiä. Suomeksi sanottuna kaupungin valtionosuudet joutuisivat saksien alle.

Anna-Kaisa Pusan mielestä olisi ”aika jännää, jos nämä kaksi asiaa laitettaisiin yhteen”.

– Esitys lähtee siitä, että Itä-Suomessa ei ole juurikaan tuulivoimaloita. Kuitenkin maisema- ja ympäristövaikutukset ovat sen kunnan alueella, johon kiinteistöverokin maksetaan. Yleisesti muutoksella olisi Etelä-Pohjanmaan kunnille iso merkitys, hän huomauttaa.

Hänen mielestään virkamiesesitys olisi saatava torpattua poliittisesti.

– Toki Kurikka on saanut osinkotuloja jopa enemmän kuin valtionosuuksia, mutta tuolla päätöksellä olisi kyllä heikentäviä vaikutuksia tuleviin tuulivoimainvestointeihin ja lisäksi tuulivoiman sosiaalinen hyväksyttävyys heikkenisi.

Itse asiassa virkamiesesityksellä olisi toteutuessaan iso merkitys kaupungin valtionosuuksiin.

Vs. talousjohtaja Marjukka Kätevä tarkisti Kuntaliiton listauksesta viime vuoden luvut: Kurikka saa yhteensä noin 13,7 miljoonaa valtionosuuksia, joista verotuloihin perustuvan tasausjärjestelmän kautta tulee peräti 10,4 miljoonaa euroa.

Elinvoimajohtaja Juha Luukko suhtautuu skeptisesti siihen, että virkamiesesitys voimaloiden kiinteistöveron ja valtionavustusten yhdistämisestä menisi hallituksessa lopulta läpi.

– Poliitikot tästä varmasti keskustelevat ja toivon, ettei tällaista päätöstä tehdä. Sehän suunnilleen tappaisi tuulivoimainvestoinnit koko maassa, hän toteaa.

Mitä voimaloiden verotuottoon tulee, niin Luukon mukaan yksi tuulivoimalaitos tuottaa kaupungille kiinteistöveroa 650 000 euroa elinkaarensa aikana. Tuulivoimalan laskennallinen elinikä on 30 vuotta.

Lisäksi hän muistuttaa tuulivoimaloiden työllistävästä vaikutuksesta paikkakunnalle sekä merkittävistä vuokratuloista maanomistajille.

Tuulivoimaloita myös kritisoidaan niiden aiheuttamien äänten tai jopa terveyshaittojen vuoksi. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Olavi Kandolin sanookin, että näkemys tuulivoimakaupungista vaihtelee sen mukaan, keneltä kysyy.

– Toisaalta investointeja suunnittelevat isot yritykset kysyvät ensimmäisenä, että onko paikkakunnalla vihreää energiaa.

Hän sanoo, ettei itse olisi päättäjänä hyväksynyt esimerkiksi niitä Santavuoren voimaloita, jotka tulevat todella lähelle asutusta ja että Kurikassa työn alla olevat hankkeet ovat nyt perälaudassa.

– Näihin luvitusvaiheessa oleviin voi vetää sen rajaviivan, että nyt riittää. Kurikassa moni voimalaitos on kuitenkin oikeassa paikassa asumattomalla alueella.

Hän muistuttaa, että kaupunki on torpannut aiemmin Lehtivuoren hankkeen asutuksen läheisyyden vuoksi. STM:n suositusetäisyys (= 2 km asutuksesta) ei silti joka paikassa ole toteutunut.

– Olen joskus sanonutkin, että jos voimalaitos on puolen kilometrin päässä, se on melkein sama kuin tuulivoimala olisi puutarhassa.

Moni on toivonut, että kaupunki voisi vaikuttaa siihen, että voimalat antaisivat yöksi rauhan. Kandolinin mukaan kaupungilla ei ole sellaiseen valtuuksia.

Kandolin kehuu voimaloiden tuomaa kiinteistöverotuottoa, joka on lähivuosina jo reilu 3 miljoonaan vuosittain.

– Saman verran tuottaa kaupungille yhteisövero. Tuulivoima on iso mahdollistaja sille, että pystymme pitämään ensi vuonna maakunnan alhaisimman veroprosentin, hän näkee.

Viisi kuntaa, joihin on valmistunut eniten tuulivoimakapasiteettia vuonna 2024: 1) Kurikka 313,5 MW, 2) Siikajoki 243,2 MW, 3) Oulainen 188,8 MW, 4) Kristiinankaupunki 129,2 MW, 5) Uusikaarlepyy 105,4 MW (Lähde: Suomen uusiutuvat ry).