A-
A+
KURIKKA Varislintuihin luokiteltu naakka palautui metsästyslain alaiseksi lajiksi elokuun alussa. Naakka rauhoitettiin Suomessa 1993, jonka takia naakkakanta on kasvanut rajusti. Pesiviä pareja arvioidaan olevan noin 110 000.
Kanta-Kurikassa niitä parveilee useita tuhansia. Naakat aiheuttavat satovahinkoja ja rikkovat säilörehupaaleja. Kololintuna ne pesivät rakennusten savupiippuihin ja muihin syvennyksiin. Niiden ulosteet aiheuttavat hygienia- ja tautiriskiä, sekä sotkevat ympäristöä.
Luovankylässä kalkkunoita kasvattava Asko Latvala pitää naakkojen metsästyksen vapautumista oikeansuuntaisena toimenpiteenä. Lintujen ystävä ja Suupohjan Lintutieteellisen yhdistyksen jäsen korostaa, että hänen mielipiteensä perustuu lintujen maaseutuelinkeinolle aiheuttamaan riesaan.
– Kun naakkaparvet laskeutuvat lakoontuneelle viljapellolle, niin vilja polkeentuu maata myöten. Toisaalta niiden ulosteissa saattaa olla tauteja. Uskoisin etteivät ne ampumalla sukupuuttoon kuole, Latvala pohtii.
Naakat tykkäävät pesiytyä asutusten liepeille. Kurikassa niitä esiintyy Latvalan mukaan kirkonkylän lisäksi jokaisella kylällä.
– Luovankylässäkin liikkuu useiden tuhansien naakkojen parvia.
Naakkojen joukkovoimaa luontoa seuraava Latvala pitää ällistyttävänä. Erästä kylmillään olevaa taloa otettiin asuinkäyttöön, kun huomattiin savupiipussa oleva naakanpesä. Pesä poistettiin, ennen kuin naakka ehti sinne munia. Savupiippu peitettiin verkolla, ja päälle laitettiin tiiliä painoksi.
– Kuinka ollakaan, niin suuri naakkaparvi pölähti paikalle ja porukalla ne siirtivät verkon pois paikoiltaan, Latvala kertoo.
Eräässä lintuharrastajien kokouksessa oli tullut puheeksi, että ilmajokisella pellolla olevassa naakkaparvessa oli yksi yksilö täysin valkoinen.
– Joku epäili, että se on albino. Sanoin, että mielestäni se on sellainen naakka, joka ei ole vielä uskaltanut käydä savupiipussa. Siitä muilla riitti naurua, muistelee Latvala.
Myös Kurikan Metsästyseuran puheenjohtaja Juha Kotiranta pitää naakkojen metsästyksen sallimista tervetulleena päätöksenä.
Hänen mukaansa Kanta-Kurikan alueen metsästäjät ovat naakkoja jo ampuneet.
– Naakkojen metsästyksessä on noudatettava metsästyslakia. Turvaetäisyydet on oltava kunnossa etenkin jos niitä ammutaan asutusten lähellä, Kotiranta sanoo.
Luontokuvaamista harrastava kurikkalainen valokuvaaja Petri Kapanen on naakkoja kuvatessaan perehtynyt niiden sielunelämään. Hän pitää lintua monimuotoisena ja älykkäänä.
Naakkojen älykkyydestä osoituksena hän kertoo kurikkalaisen Juha Turkulaisen pihamaalla sattuneesta tapahtumasta. Talon kissa oli onnistunut pyydystämään naakan. Henkitoreissaan naakka oli päästänyt hyytävän äänen, jota Turkulainen ei ollut koskaan ennen kuullut.
– Minulle Juha kertoi, että pian äänen kuultuaan pihapiirissä oli kiertänyt ympyrää suuri naakkaparvi. Nähtyään lajitoverinsa kohtalon ne olivat lentäneet pois, eikä niitä ollut sillä alueella näkynyt moneen vuoteen, Kapanen kertoo. - TM
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
KURIKKA Varislintuihin luokiteltu naakka palautui metsästyslain alaiseksi lajiksi elokuun alussa. Naakka rauhoitettiin Suomessa 1993, jonka takia naakkakanta on kasvanut rajusti. Pesiviä pareja arvioidaan olevan noin 110 000.
Kanta-Kurikassa niitä parveilee useita tuhansia. Naakat aiheuttavat satovahinkoja ja rikkovat säilörehupaaleja. Kololintuna ne pesivät rakennusten savupiippuihin ja muihin syvennyksiin. Niiden ulosteet aiheuttavat hygienia- ja tautiriskiä, sekä sotkevat ympäristöä.
Luovankylässä kalkkunoita kasvattava Asko Latvala pitää naakkojen metsästyksen vapautumista oikeansuuntaisena toimenpiteenä. Lintujen ystävä ja Suupohjan Lintutieteellisen yhdistyksen jäsen korostaa, että hänen mielipiteensä perustuu lintujen maaseutuelinkeinolle aiheuttamaan riesaan.
– Kun naakkaparvet laskeutuvat lakoontuneelle viljapellolle, niin vilja polkeentuu maata myöten. Toisaalta niiden ulosteissa saattaa olla tauteja. Uskoisin etteivät ne ampumalla sukupuuttoon kuole, Latvala pohtii.
Naakat tykkäävät pesiytyä asutusten liepeille. Kurikassa niitä esiintyy Latvalan mukaan kirkonkylän lisäksi jokaisella kylällä.
– Luovankylässäkin liikkuu useiden tuhansien naakkojen parvia.
Naakkojen joukkovoimaa luontoa seuraava Latvala pitää ällistyttävänä. Erästä kylmillään olevaa taloa otettiin asuinkäyttöön, kun huomattiin savupiipussa oleva naakanpesä. Pesä poistettiin, ennen kuin naakka ehti sinne munia. Savupiippu peitettiin verkolla, ja päälle laitettiin tiiliä painoksi.
– Kuinka ollakaan, niin suuri naakkaparvi pölähti paikalle ja porukalla ne siirtivät verkon pois paikoiltaan, Latvala kertoo.
Eräässä lintuharrastajien kokouksessa oli tullut puheeksi, että ilmajokisella pellolla olevassa naakkaparvessa oli yksi yksilö täysin valkoinen.
– Joku epäili, että se on albino. Sanoin, että mielestäni se on sellainen naakka, joka ei ole vielä uskaltanut käydä savupiipussa. Siitä muilla riitti naurua, muistelee Latvala.
Myös Kurikan Metsästyseuran puheenjohtaja Juha Kotiranta pitää naakkojen metsästyksen sallimista tervetulleena päätöksenä.
Hänen mukaansa Kanta-Kurikan alueen metsästäjät ovat naakkoja jo ampuneet.
– Naakkojen metsästyksessä on noudatettava metsästyslakia. Turvaetäisyydet on oltava kunnossa etenkin jos niitä ammutaan asutusten lähellä, Kotiranta sanoo.
Luontokuvaamista harrastava kurikkalainen valokuvaaja Petri Kapanen on naakkoja kuvatessaan perehtynyt niiden sielunelämään. Hän pitää lintua monimuotoisena ja älykkäänä.
Naakkojen älykkyydestä osoituksena hän kertoo kurikkalaisen Juha Turkulaisen pihamaalla sattuneesta tapahtumasta. Talon kissa oli onnistunut pyydystämään naakan. Henkitoreissaan naakka oli päästänyt hyytävän äänen, jota Turkulainen ei ollut koskaan ennen kuullut.
– Minulle Juha kertoi, että pian äänen kuultuaan pihapiirissä oli kiertänyt ympyrää suuri naakkaparvi. Nähtyään lajitoverinsa kohtalon ne olivat lentäneet pois, eikä niitä ollut sillä alueella näkynyt moneen vuoteen, Kapanen kertoo. - TM
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
KURIKKA Varislintuihin luokiteltu naakka palautui metsästyslain alaiseksi lajiksi elokuun alussa. Naakka rauhoitettiin Suomessa 1993, jonka takia naakkakanta on kasvanut rajusti. Pesiviä pareja arvioidaan olevan noin 110 000.
Kanta-Kurikassa niitä parveilee useita tuhansia. Naakat aiheuttavat satovahinkoja ja rikkovat säilörehupaaleja. Kololintuna ne pesivät rakennusten savupiippuihin ja muihin syvennyksiin. Niiden ulosteet aiheuttavat hygienia- ja tautiriskiä, sekä sotkevat ympäristöä.
Luovankylässä kalkkunoita kasvattava Asko Latvala pitää naakkojen metsästyksen vapautumista oikeansuuntaisena toimenpiteenä. Lintujen ystävä ja Suupohjan Lintutieteellisen yhdistyksen jäsen korostaa, että hänen mielipiteensä perustuu lintujen maaseutuelinkeinolle aiheuttamaan riesaan.
– Kun naakkaparvet laskeutuvat lakoontuneelle viljapellolle, niin vilja polkeentuu maata myöten. Toisaalta niiden ulosteissa saattaa olla tauteja. Uskoisin etteivät ne ampumalla sukupuuttoon kuole, Latvala pohtii.
Naakat tykkäävät pesiytyä asutusten liepeille. Kurikassa niitä esiintyy Latvalan mukaan kirkonkylän lisäksi jokaisella kylällä.
– Luovankylässäkin liikkuu useiden tuhansien naakkojen parvia.
Naakkojen joukkovoimaa luontoa seuraava Latvala pitää ällistyttävänä. Erästä kylmillään olevaa taloa otettiin asuinkäyttöön, kun huomattiin savupiipussa oleva naakanpesä. Pesä poistettiin, ennen kuin naakka ehti sinne munia. Savupiippu peitettiin verkolla, ja päälle laitettiin tiiliä painoksi.
– Kuinka ollakaan, niin suuri naakkaparvi pölähti paikalle ja porukalla ne siirtivät verkon pois paikoiltaan, Latvala kertoo.
Eräässä lintuharrastajien kokouksessa oli tullut puheeksi, että ilmajokisella pellolla olevassa naakkaparvessa oli yksi yksilö täysin valkoinen.
– Joku epäili, että se on albino. Sanoin, että mielestäni se on sellainen naakka, joka ei ole vielä uskaltanut käydä savupiipussa. Siitä muilla riitti naurua, muistelee Latvala.
Myös Kurikan Metsästyseuran puheenjohtaja Juha Kotiranta pitää naakkojen metsästyksen sallimista tervetulleena päätöksenä.
Hänen mukaansa Kanta-Kurikan alueen metsästäjät ovat naakkoja jo ampuneet.
– Naakkojen metsästyksessä on noudatettava metsästyslakia. Turvaetäisyydet on oltava kunnossa etenkin jos niitä ammutaan asutusten lähellä, Kotiranta sanoo.
Luontokuvaamista harrastava kurikkalainen valokuvaaja Petri Kapanen on naakkoja kuvatessaan perehtynyt niiden sielunelämään. Hän pitää lintua monimuotoisena ja älykkäänä.
Naakkojen älykkyydestä osoituksena hän kertoo kurikkalaisen Juha Turkulaisen pihamaalla sattuneesta tapahtumasta. Talon kissa oli onnistunut pyydystämään naakan. Henkitoreissaan naakka oli päästänyt hyytävän äänen, jota Turkulainen ei ollut koskaan ennen kuullut.
– Minulle Juha kertoi, että pian äänen kuultuaan pihapiirissä oli kiertänyt ympyrää suuri naakkaparvi. Nähtyään lajitoverinsa kohtalon ne olivat lentäneet pois, eikä niitä ollut sillä alueella näkynyt moneen vuoteen, Kapanen kertoo. - TM
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide