A-
A+
Karjalaisten nimikkopuiston rakentaminen Museonmäellä on saatu loppukesän ja alkusyksyn aikana hyvälle mallille. Maanrakennustyöt ovat alueella pitkällä, ruoho kylvetty ja sähköt vedetty.
Kuntatekniikkapäällikkö Jarmo Ojajärvi vahvistaa, että lähes kaikki on valmista.
– Käytännössä maanrakennustyöt ovat valmiit. Penkitkin ovat jo saapuneet, mutta niitä ei ole vielä ehditty kasata paikoilleen, urakoitsija asentaa vielä valopylväät ja valaisimet ja joitain pensaita ei saatu syksyn toimitukseen, joten ne tulevat keväällä.
Puiston reunamilta tullaan vielä harventamaan mäntyjä ja siistimään reuna-alueita siimaleikkurilla, mutta tarkoituksena on myös, että ympäristö saa jäädäkin hieman luonnontilaiseksi. Puiston suunnitteluun ja toteutukseen tulee Ojajärven mukaan kulumaan loppujen lopuksi noin 50 000 euroa.
Kurikan Karjalaisten puheenjohtaja Eino Pääkkönen on puistosta innoissaan, mutta huomauttaa myös, että oikeastaan koko idea lähti syntyperäisten kurikkalaisten päästä.
– Peuralan Matti tämän ajatuksen esitteli kaupungille ja meille. Me otimme toki idean myönteisesti vastaan.
Myönteisesti suhtauduttiin myös kaupungilla ja Seppo Kangas sekä Jarmo Ojajärvi ehdottivat puiston paikaksi metsittynyttä aluetta Museonmäellä. Mäntytien päästä alkava alue rajoittuu etelässä museon tonttiin ja idässä Museotiehen.
– Olen ihmetellyt, kun paljon on karjalaisia Kurikassa ja he ovat perustaneet paljon yrityksiä, eikä heitä ole muistettu näin, kertoo Matti Peurala idean syntyä.
Peuralalla itsellään on lapsuudesta lämpimät muistot karjalaisista.
– Parhaimmillaan Kurikassa oli yli 2500 karjalaista ja tälle alueellekin tuli yli 20 perhettä, kertoo Pääkkönen viitaten Mosselokaupungin alueeseen.
Näin ollen puiston sijainti on optimaalinen. Sijainti sopii hyvin myös siksi, että kulttuurijärjestöinä Kurikka-Seura ja Kurikan Karjalaiset tekevät muutenkin paljon yhteistyötä.
Puisto on ollut jo useamman vuoden kaupungin budjetissa, mutta punakynä on puhunut usein. Pääkkönen on iloinen, että nyt toteutus on vihdoinkin käynnistynyt.
– Me emme tokikaan ole kiirehtineet tätä asiaa. Alue on kaupungin, mutta monet lähistön asukkaat ovat olleet yhteydessä ja kyselleet, että koska se puisto saadaan.
Karjalaisten osuudeksi puistosta jää muistokiven hankkiminen. Muistokiven hankinta on toisen polven karjalaisen, Keijo Kuntolan urakka.
– Ajatus on ollut, että tähän tulisi sellainen ampumalla erotettu kivi, kurikkalaista kiveä. Sellaisia ei muistomerkkeinä usein näe.
– Ampumallahan se Karjalakin erotettiin, kommentoi Pääkkönen symboliikkaa.
Hän muistaa vielä elävästi, tykkien jylinän ja palavat talot, kun viisivuotiaana lähti viimeistä kertaa Karjalasta.
– Se oli kuin ukkonen jyräjäisi Santavuoren takana.
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Karjalaisten nimikkopuiston rakentaminen Museonmäellä on saatu loppukesän ja alkusyksyn aikana hyvälle mallille. Maanrakennustyöt ovat alueella pitkällä, ruoho kylvetty ja sähköt vedetty.
Kuntatekniikkapäällikkö Jarmo Ojajärvi vahvistaa, että lähes kaikki on valmista.
– Käytännössä maanrakennustyöt ovat valmiit. Penkitkin ovat jo saapuneet, mutta niitä ei ole vielä ehditty kasata paikoilleen, urakoitsija asentaa vielä valopylväät ja valaisimet ja joitain pensaita ei saatu syksyn toimitukseen, joten ne tulevat keväällä.
Puiston reunamilta tullaan vielä harventamaan mäntyjä ja siistimään reuna-alueita siimaleikkurilla, mutta tarkoituksena on myös, että ympäristö saa jäädäkin hieman luonnontilaiseksi. Puiston suunnitteluun ja toteutukseen tulee Ojajärven mukaan kulumaan loppujen lopuksi noin 50 000 euroa.
Kurikan Karjalaisten puheenjohtaja Eino Pääkkönen on puistosta innoissaan, mutta huomauttaa myös, että oikeastaan koko idea lähti syntyperäisten kurikkalaisten päästä.
– Peuralan Matti tämän ajatuksen esitteli kaupungille ja meille. Me otimme toki idean myönteisesti vastaan.
Myönteisesti suhtauduttiin myös kaupungilla ja Seppo Kangas sekä Jarmo Ojajärvi ehdottivat puiston paikaksi metsittynyttä aluetta Museonmäellä. Mäntytien päästä alkava alue rajoittuu etelässä museon tonttiin ja idässä Museotiehen.
– Olen ihmetellyt, kun paljon on karjalaisia Kurikassa ja he ovat perustaneet paljon yrityksiä, eikä heitä ole muistettu näin, kertoo Matti Peurala idean syntyä.
Peuralalla itsellään on lapsuudesta lämpimät muistot karjalaisista.
– Parhaimmillaan Kurikassa oli yli 2500 karjalaista ja tälle alueellekin tuli yli 20 perhettä, kertoo Pääkkönen viitaten Mosselokaupungin alueeseen.
Näin ollen puiston sijainti on optimaalinen. Sijainti sopii hyvin myös siksi, että kulttuurijärjestöinä Kurikka-Seura ja Kurikan Karjalaiset tekevät muutenkin paljon yhteistyötä.
Puisto on ollut jo useamman vuoden kaupungin budjetissa, mutta punakynä on puhunut usein. Pääkkönen on iloinen, että nyt toteutus on vihdoinkin käynnistynyt.
– Me emme tokikaan ole kiirehtineet tätä asiaa. Alue on kaupungin, mutta monet lähistön asukkaat ovat olleet yhteydessä ja kyselleet, että koska se puisto saadaan.
Karjalaisten osuudeksi puistosta jää muistokiven hankkiminen. Muistokiven hankinta on toisen polven karjalaisen, Keijo Kuntolan urakka.
– Ajatus on ollut, että tähän tulisi sellainen ampumalla erotettu kivi, kurikkalaista kiveä. Sellaisia ei muistomerkkeinä usein näe.
– Ampumallahan se Karjalakin erotettiin, kommentoi Pääkkönen symboliikkaa.
Hän muistaa vielä elävästi, tykkien jylinän ja palavat talot, kun viisivuotiaana lähti viimeistä kertaa Karjalasta.
– Se oli kuin ukkonen jyräjäisi Santavuoren takana.
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Karjalaisten nimikkopuiston rakentaminen Museonmäellä on saatu loppukesän ja alkusyksyn aikana hyvälle mallille. Maanrakennustyöt ovat alueella pitkällä, ruoho kylvetty ja sähköt vedetty.
Kuntatekniikkapäällikkö Jarmo Ojajärvi vahvistaa, että lähes kaikki on valmista.
– Käytännössä maanrakennustyöt ovat valmiit. Penkitkin ovat jo saapuneet, mutta niitä ei ole vielä ehditty kasata paikoilleen, urakoitsija asentaa vielä valopylväät ja valaisimet ja joitain pensaita ei saatu syksyn toimitukseen, joten ne tulevat keväällä.
Puiston reunamilta tullaan vielä harventamaan mäntyjä ja siistimään reuna-alueita siimaleikkurilla, mutta tarkoituksena on myös, että ympäristö saa jäädäkin hieman luonnontilaiseksi. Puiston suunnitteluun ja toteutukseen tulee Ojajärven mukaan kulumaan loppujen lopuksi noin 50 000 euroa.
Kurikan Karjalaisten puheenjohtaja Eino Pääkkönen on puistosta innoissaan, mutta huomauttaa myös, että oikeastaan koko idea lähti syntyperäisten kurikkalaisten päästä.
– Peuralan Matti tämän ajatuksen esitteli kaupungille ja meille. Me otimme toki idean myönteisesti vastaan.
Myönteisesti suhtauduttiin myös kaupungilla ja Seppo Kangas sekä Jarmo Ojajärvi ehdottivat puiston paikaksi metsittynyttä aluetta Museonmäellä. Mäntytien päästä alkava alue rajoittuu etelässä museon tonttiin ja idässä Museotiehen.
– Olen ihmetellyt, kun paljon on karjalaisia Kurikassa ja he ovat perustaneet paljon yrityksiä, eikä heitä ole muistettu näin, kertoo Matti Peurala idean syntyä.
Peuralalla itsellään on lapsuudesta lämpimät muistot karjalaisista.
– Parhaimmillaan Kurikassa oli yli 2500 karjalaista ja tälle alueellekin tuli yli 20 perhettä, kertoo Pääkkönen viitaten Mosselokaupungin alueeseen.
Näin ollen puiston sijainti on optimaalinen. Sijainti sopii hyvin myös siksi, että kulttuurijärjestöinä Kurikka-Seura ja Kurikan Karjalaiset tekevät muutenkin paljon yhteistyötä.
Puisto on ollut jo useamman vuoden kaupungin budjetissa, mutta punakynä on puhunut usein. Pääkkönen on iloinen, että nyt toteutus on vihdoinkin käynnistynyt.
– Me emme tokikaan ole kiirehtineet tätä asiaa. Alue on kaupungin, mutta monet lähistön asukkaat ovat olleet yhteydessä ja kyselleet, että koska se puisto saadaan.
Karjalaisten osuudeksi puistosta jää muistokiven hankkiminen. Muistokiven hankinta on toisen polven karjalaisen, Keijo Kuntolan urakka.
– Ajatus on ollut, että tähän tulisi sellainen ampumalla erotettu kivi, kurikkalaista kiveä. Sellaisia ei muistomerkkeinä usein näe.
– Ampumallahan se Karjalakin erotettiin, kommentoi Pääkkönen symboliikkaa.
Hän muistaa vielä elävästi, tykkien jylinän ja palavat talot, kun viisivuotiaana lähti viimeistä kertaa Karjalasta.
– Se oli kuin ukkonen jyräjäisi Santavuoren takana.
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide