A-
A+
Kurikan uusi Kampus vihittiin maanantaina virallisesti käyttöön. Vihkiäisten yhteydessä paljastettiin jurvalaisten Mikki Paajasen ja Jukka Haaparannan Ad Apilasta -taideteos. Puusta veistetty teos on kaksiosaisen kokonaisuuden ensimmäinen puolisko. Toinen osa osallistaa myös opiskelijat ja se tulee vastakkaiselle seinälle kesään mennessä.
Teoskokonaisuuden taiteellisesta puolesta on vastannut Paajanen ja rakenteellisesta puolesta Haaparanta. Paajanen kertoo teoksen yhtenä esikuvana olleen Akseli Gallen-Kallelan Ad Astran. Teoksessa on taiteilijan mukaan viesti opiskelijoille, jotka suunnittelevat tulevaisuuttaan ja siinä korostuvat Suomen vahvuudet: pellot, pohjavedet, metsä ja luonto.
– Teoksesta huokuu rakkaus planeettaa kohtaan.
Paajanen kertoo huomanneensa, että ihminen kehittyy, kun saa opiskella hienossa ympäristössä, mutta tärkeintä on kuitenkin se mitä on ihmisen sisällä. Hän on huolissaan syrjäytymisestä ja yksinäisyydestä. Teoksen takaa löytyykin teksti joka käsittelee kuolemaa, joka voi olla syrjäytymisen pahin seuraus. Lisäksi taustalle on kiinnitetty Paajasen kahdenkymmenen vuoden aikana käytetyt siveltimet, jotka kuvastavat työntekoa.
– Mitään ei tapahdu, jos et itse tee jotain.
Kurikan uudelle Kampukselle ovat päässeet oppilaat ja henkilökunta tutustumaan jo reilun kuukauden ajan. Kampusviikolla tammikuun lopulla tiloissa vieraili yli tuhat maakunnan yhdeksäsluokkalaista ja viikon loppuhuipennuksena yleisöllekin tarjoutui mahdollisuus kurkistaa sisään ja tilaisuuteen tarttuikin ihmisiä sadoittain, niin että Kampuksen parkkitila jäi auttamatta ahtaaksi.
Maanantaisiin vihkiäisiin oli ilmoittautunut pari sataa henkeä, entistä Kurikan ammattioppilaitoksen henkilökuntaa, nykyisiä sedulaisia, yrittäjiä, virkamiehiä, maakunnan poliittisia päättäjiä sekä rakennusprojektiin eri tavoin osallistuneiden tahojen edustajia.
Kampuksen rakentaneen WasaCon Oy:n vastaava mestari, kurikkalainen Tero Pitkämö kertoo olevansa tyytyväinen, että urakka saatiin ajoissa valmiiksi ja oppilaatkin lopulta sisään suunnitellussa aikataulussa.
– Se on kirsikka kakun päälle, kun täällä on nyt opiskelijatkin sisällä, iloitsee Pitkämö.
Itse aikanaan Kurikan ammattioppilaitoksen käynyt Pitkämö ei tiloja kadehdi, mutta myöntää, että onhan tällaisissa tiloissa varmasti mahtavaa opiskella.
– Ei niitä vanhojakaan tiloja silloin huonona pitänyt, mutta kyllähän tämä varmasti motivoi.
Rakennuttajan, Kiinteistö Oy Kurikan Kampuksen hallituksen puheenjohtaja Juhani Mäki on myös jälkeen tyytyväinen.
– Ei mitään moitittavaa. WasaCon on hoitanut hommansa hyvin. Mikä on ollut silmiinpistävää, on että koko työmaan ajan siisteys on ollut erityisen hyvää.
Myös tiloissa työskentelyn aloittaneet Kurikan lukion rehtori Aino Salo sekä Sedun Kurikan yksikön vs. koulutuspäällikkö Veli-Pekka Göös ovat uusista tiloista innoissaan.
– Kyllä tänne joka aamu mielellään tulee, toteaa Göös.
– Nämä tilat mahdollistavat paljon, eivät rajoita, lisää Salo.
Salo ja Göös ovat jo ennen muuttoa ideoineet toimintaa ja nyt sitä viedään käytäntöön. Molempien mukaan vähitellen, kun rutiinit lähtevät uudessa talossa pyörimään, on myös lisää aikaa kehittämiselle. Salon mukaan vanhojen toimintatapojen tuominen uuteen taloon olisi vähän hölmöäkin.
– Ei voi tehdä kaikkea kuten aina on tehty.
Kurssiyhteistyöstä koulujen päälliköt toteavat, että varsinkin musiikki ja uutena tuleva ohjelmointi ovat sellaisia oppiaineita, joissa yhteistyötä päästään tekemään heti alusta alkaen.
– Ehkä enemmän meidän aineet tulevat nyt lukion saataville, pohtii Göös.
Kaksoistutkinnon kautta lukion aineet ovatkin olleet jo tarjolla sedulaisille aiemmin.
Göös lisää, että toki esimerkiksi lukion fysiikan tunnilta voidaan nyt lähteä todentamaan jotain ilmiötä Sedun puolelle.
Opiskelijoiden lisäksi uusi Kampus tarjoaa uudenlaisen ympäristön myös koko henkilökunnalle. Salo näkee uuden ja hienon ympäristön jopa velvoittavan uuden kehittämiseen.
– Henkilökunnallakin on tietynlainen positiivinen pöhinä, toteaa Göös.
Kysyttäessä Kampuksen mieluisinta paikkaa, Salo paljastaa, että ehkä joskus työpäivän päätteeksi, jos ei oppilaita ole näkyvissä, hän hyppää aulassa seisovan flyygelin taakse soittamaan muutamat sävelet.
Flyygeli ja sen taitava käsittely tuli hienosti esille myös vihkiäisjuhlaa edeltävässä kahvitilaisuudessa. Lukion opiskelijat loivat taidokkaasti tunnelmaa ja flyygeli on oppilaiden käytettävissä milloin vain.
Varsinaisessa vihkiäisjuhlassa kuultiin useita puheenvuoroja ja päästiin ihastelemaan Eira Nevanpään taideliikuntakoulun Fire and Ice -esitystä sekä kuulemaan lukiolaisista ja sedulaisista koottujen Dreamteamin ja Kampuksen kuoron musiikkiesityksiä.
Kiinteistö Oy Kurikan Kampuksen hallituksen puheenjohtaja Juhani Mäki muisteli päätöksentekoa sekä suunnittelu- ja rakennusvaihetta. Mäen mukaan varsinkin vanhempi opettajakunta jopa hieman epäili hanketta yhteiskampuksesta, mutta suopui myöhemmin.
– Nuoremmalla opettajakunnalla oli jo alkutaipaleella näkemyksiä ja ajatuksia yhteistyöstä.
Kampuksen vahvuutena Mäki näkee tapahtumatuotannon, mistä saatiin näyte maanantainakin, kun koulun oppilaita oli huolehtimassa tilaisuuden sujumisesta monella eri tasolla.
Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedun yhtymähallituksen puheenjohtaja Jouko Peltonen muistutti opiskelijoiden olevan kaiken keskiössä.
– Heitä varten tämä moderni kokonaisuus on rakennettu. Koulutuksen järjestäjän vastuulla ovat riittävät resurssit ja joustavat opintopolut.
Peltonen tietää, että Kurikan kaupunki ja yhteiskunta odottavat Kampukselta ammattilaisia rikastuttamaan elinkeinoelämää ja luomaan uusia palveluja.
– Kautta historian ja edelleenkin haetaan joustavia moniosaajia.
Peltonen toivoi, että antiikin filosofi Aristoteleen tavoin oppilaat innostuisivat Kampuksella myös haastamaan ja kyseenalaistamaan opettajansa.
– Kampuksella tälle on toivottavasti tilaa.
Puheensa hän päätti Nykäs-sitaattiin, kuinka voi saada kalan, jos ei nuku.
– Kampuksella ei kannata nukkua.
Kurikan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Rami Ala-Nisula meinasi sanojensa mukaan haljeta ylpeydestä ja vahvisti Peltosen sanat.
– Kaupungissa on yli 2000 yritystä. Osaaville tekijöille ja yhteistyölle on jatkuva tarve.
Ala-Nisula on jo itsekin huomannut konkreettisesti nuorten tulleen rikastuttamaan kaupunkikuvaa.
– Mopoautojen lisääntyminen Kurikan kaupunkikuvassa lähenee varmasti tuhatta prosenttia.
– Nuorten tarpeita tulee kuunnella herkällä korvalla, totesi Ala-Nisula.
Hän myös toivoi, että koko maakunta ottaisi Kampuksen yleiseen käyttöön tapahtumissaan ja päätti puheensa kiittämällä kaikkia Kampuksen toteuttamiseen osallistuneita.
– Projektiin liittyy paljon iloa, mutta suurta suruakin, haluan kiittää ihan jokaista tähän osallistunutta.
Tervehdyksensä juhlaan toivat myös Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen maaseutuyksikön päällikkö Ritva Rintapukka, vs. maakuntajohtaja Antti Saartenoja, Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja Terhi Päivärinta sekä Ähtärin kaupunginjohtaja Jarmo Pienimäki.
Rintapukan mukaan investointi osoittaa halua toisen asteen koulutuksen saatavuuden turvaamiseen koko maakunnassa.
– Sedun ja lukion yhteistyö on kiinnostanut valtakunnallisestikin.
Saartenoja toteaa aikojen olevan haastavat Etelä-Pohjanmaalla.
– On työvoimapulaa, mutta nuoret ikäluokat pienenevät ja muuttoliike verottaa väestöä. Paljon sanotaan meille maakuntaliittoon, että jotain tarttis tehdä. Nyt on tehty asialle jotain. On investoitu vetovoimaan ja pitovoimaan.
Saartenoja toivoo maakunnan suurimman toisen asteen koulutuksen investoinnin herättävän tervettä pohjalaista kateutta, että muuallakin lähdettäisiin toteuttamaan tällaisia hankkeita.
Kuntaliiton Päivärinta näkee toisen asteen koulutuksen saatavuuden olemaan tulevaisuuden haaste ja monet kunnat tulevat hänen mukaansa taistelemaan tarpeettomien kiinteistöjen kanssa ja siksi yhteistyö eri oppilaitosten kesken tulee keskeiseen rooliin.
– Toisen asteen koulutukseen tulisi olla mahdollista osallistua kotoa käsin.
Ähtärin kaupunginjohtaja onnitteli vilpittömästi Kurikkaa, mutta esitti Seinäjoen koulutuskuntayhtymälle toiveen, että yhteiskampusten suunnittelu jatkuisi ja Sedu kehittäisi oppilaitoksia muuallakin kuin Kurikassa ja Lapualla.
Kampuksen vihkinyt eduskunnan puhemies Paula Risikko painotti Kampuksen tulevan mielenkiintoiseen saumaan, sillä samalla lukio- ja ammatillinen koulutus ovat myös rajusti uusiutumassa. Risikko toivoi myös, että Kampukseen liitetään tutkimusta, että saadaan jaettua kokemuksia yhteiskampuksesta laajemminkin.
Lukio- ja ammatillisen koulutuksen uusiutumisen taustalla on Risikon mukaan pitkälti se, että osaamistarpeet muuttuvat.
– On entistä tärkeämpää luoda laaja-alaiset valmiudet, ei vain jatko-opintoihin vaan myös työelämään.
Vaatimusten kasvaessa Risikko on huolissaan uupumuksesta.
– Uudistuksessa hyvinvointia pyritään tukemaan ja tähän liittyy myös ylioppilastutkintouudistus.
Ammatillisen koulutuksen puolella tarvitaan Risikon mukaan niin ikään uusia ratkaisuja ja yksilöllistä kohtaamista.
– Toinen oppii lukemalla, toinen tekemällä.
Lisäksi Risikko näkee, että lukion ja ammatillisen koulutuksen sisältöä on tärkeä yhdistää, mille Kampuksella onkin hedelmällinen maaperä.
– Osaaminen on kaiken koulutuksen keskiössä. Uskon, että tilat luovat mahdollisuuden tuottaa entistä parempaa opetusta.
Risikko kehaisi puheessaan Sedun ja alueen lukiokoulutuksen olevan hyvässä maineessa myös valtakunnan tasolla. Opetus- ja kulttuuriministeriössä tiedostetaan Risikon mukaan Sedun hyvä maine, mikä johtuu muun muassa siitä, että täällä ollaan innostuneita lähtemään mukaan erilaisiin uudistuksiin.
– Ehkä sitä yrittäjyyttä vähän kadehditaankin täältä. Täällä siihen kasvattaminen lähtee jo alakouluista.
Toisen asteen koulutuksen uudistuksia varsinkin ammatillisella puolella on myös kritisoitu. Alakouluja myöten on vähennetty teknisen työn opetusta ja myös toisen asteen oppilaitoksissa uudistus laittaa nuoret yhä aiemmin työelämään harjoittelemaan. Risikon mukaan uudistuksessa tarkoitusperät ovat hyvät.
– On lähdetty osaamisperusteisista lähtökohdista ja työelämäyhteys on tärkeä. Sosiaali- ja terveyspuolella, mistä itsekin olen, se on aina ollut luontevaa, mutta työelämän edustajilla ja kouluilla on vielä opeteltavaa.
Lisäksi Risikko huomauttaa, että reformin aikaan myös taloudelliset resurssit ovat olleet tiukilla.
– Nyt kun on pikkuisen parempi tilanne, uskon että saadaan koulutuksen puolellekin lisää.
Risikko kuitenkin lisää, ettei vastuuta koulutuksesta saa missään nimessä siirtää työelämälle, vaan siitä ovat edelleen vastuussa oppilaitokset.
– Yleisellä tasolla, lähiopetusta on oltava riittävästi.
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Kurikan uusi Kampus vihittiin maanantaina virallisesti käyttöön. Vihkiäisten yhteydessä paljastettiin jurvalaisten Mikki Paajasen ja Jukka Haaparannan Ad Apilasta -taideteos. Puusta veistetty teos on kaksiosaisen kokonaisuuden ensimmäinen puolisko. Toinen osa osallistaa myös opiskelijat ja se tulee vastakkaiselle seinälle kesään mennessä.
Teoskokonaisuuden taiteellisesta puolesta on vastannut Paajanen ja rakenteellisesta puolesta Haaparanta. Paajanen kertoo teoksen yhtenä esikuvana olleen Akseli Gallen-Kallelan Ad Astran. Teoksessa on taiteilijan mukaan viesti opiskelijoille, jotka suunnittelevat tulevaisuuttaan ja siinä korostuvat Suomen vahvuudet: pellot, pohjavedet, metsä ja luonto.
– Teoksesta huokuu rakkaus planeettaa kohtaan.
Paajanen kertoo huomanneensa, että ihminen kehittyy, kun saa opiskella hienossa ympäristössä, mutta tärkeintä on kuitenkin se mitä on ihmisen sisällä. Hän on huolissaan syrjäytymisestä ja yksinäisyydestä. Teoksen takaa löytyykin teksti joka käsittelee kuolemaa, joka voi olla syrjäytymisen pahin seuraus. Lisäksi taustalle on kiinnitetty Paajasen kahdenkymmenen vuoden aikana käytetyt siveltimet, jotka kuvastavat työntekoa.
– Mitään ei tapahdu, jos et itse tee jotain.
Kurikan uudelle Kampukselle ovat päässeet oppilaat ja henkilökunta tutustumaan jo reilun kuukauden ajan. Kampusviikolla tammikuun lopulla tiloissa vieraili yli tuhat maakunnan yhdeksäsluokkalaista ja viikon loppuhuipennuksena yleisöllekin tarjoutui mahdollisuus kurkistaa sisään ja tilaisuuteen tarttuikin ihmisiä sadoittain, niin että Kampuksen parkkitila jäi auttamatta ahtaaksi.
Maanantaisiin vihkiäisiin oli ilmoittautunut pari sataa henkeä, entistä Kurikan ammattioppilaitoksen henkilökuntaa, nykyisiä sedulaisia, yrittäjiä, virkamiehiä, maakunnan poliittisia päättäjiä sekä rakennusprojektiin eri tavoin osallistuneiden tahojen edustajia.
Kampuksen rakentaneen WasaCon Oy:n vastaava mestari, kurikkalainen Tero Pitkämö kertoo olevansa tyytyväinen, että urakka saatiin ajoissa valmiiksi ja oppilaatkin lopulta sisään suunnitellussa aikataulussa.
– Se on kirsikka kakun päälle, kun täällä on nyt opiskelijatkin sisällä, iloitsee Pitkämö.
Itse aikanaan Kurikan ammattioppilaitoksen käynyt Pitkämö ei tiloja kadehdi, mutta myöntää, että onhan tällaisissa tiloissa varmasti mahtavaa opiskella.
– Ei niitä vanhojakaan tiloja silloin huonona pitänyt, mutta kyllähän tämä varmasti motivoi.
Rakennuttajan, Kiinteistö Oy Kurikan Kampuksen hallituksen puheenjohtaja Juhani Mäki on myös jälkeen tyytyväinen.
– Ei mitään moitittavaa. WasaCon on hoitanut hommansa hyvin. Mikä on ollut silmiinpistävää, on että koko työmaan ajan siisteys on ollut erityisen hyvää.
Myös tiloissa työskentelyn aloittaneet Kurikan lukion rehtori Aino Salo sekä Sedun Kurikan yksikön vs. koulutuspäällikkö Veli-Pekka Göös ovat uusista tiloista innoissaan.
– Kyllä tänne joka aamu mielellään tulee, toteaa Göös.
– Nämä tilat mahdollistavat paljon, eivät rajoita, lisää Salo.
Salo ja Göös ovat jo ennen muuttoa ideoineet toimintaa ja nyt sitä viedään käytäntöön. Molempien mukaan vähitellen, kun rutiinit lähtevät uudessa talossa pyörimään, on myös lisää aikaa kehittämiselle. Salon mukaan vanhojen toimintatapojen tuominen uuteen taloon olisi vähän hölmöäkin.
– Ei voi tehdä kaikkea kuten aina on tehty.
Kurssiyhteistyöstä koulujen päälliköt toteavat, että varsinkin musiikki ja uutena tuleva ohjelmointi ovat sellaisia oppiaineita, joissa yhteistyötä päästään tekemään heti alusta alkaen.
– Ehkä enemmän meidän aineet tulevat nyt lukion saataville, pohtii Göös.
Kaksoistutkinnon kautta lukion aineet ovatkin olleet jo tarjolla sedulaisille aiemmin.
Göös lisää, että toki esimerkiksi lukion fysiikan tunnilta voidaan nyt lähteä todentamaan jotain ilmiötä Sedun puolelle.
Opiskelijoiden lisäksi uusi Kampus tarjoaa uudenlaisen ympäristön myös koko henkilökunnalle. Salo näkee uuden ja hienon ympäristön jopa velvoittavan uuden kehittämiseen.
– Henkilökunnallakin on tietynlainen positiivinen pöhinä, toteaa Göös.
Kysyttäessä Kampuksen mieluisinta paikkaa, Salo paljastaa, että ehkä joskus työpäivän päätteeksi, jos ei oppilaita ole näkyvissä, hän hyppää aulassa seisovan flyygelin taakse soittamaan muutamat sävelet.
Flyygeli ja sen taitava käsittely tuli hienosti esille myös vihkiäisjuhlaa edeltävässä kahvitilaisuudessa. Lukion opiskelijat loivat taidokkaasti tunnelmaa ja flyygeli on oppilaiden käytettävissä milloin vain.
Varsinaisessa vihkiäisjuhlassa kuultiin useita puheenvuoroja ja päästiin ihastelemaan Eira Nevanpään taideliikuntakoulun Fire and Ice -esitystä sekä kuulemaan lukiolaisista ja sedulaisista koottujen Dreamteamin ja Kampuksen kuoron musiikkiesityksiä.
Kiinteistö Oy Kurikan Kampuksen hallituksen puheenjohtaja Juhani Mäki muisteli päätöksentekoa sekä suunnittelu- ja rakennusvaihetta. Mäen mukaan varsinkin vanhempi opettajakunta jopa hieman epäili hanketta yhteiskampuksesta, mutta suopui myöhemmin.
– Nuoremmalla opettajakunnalla oli jo alkutaipaleella näkemyksiä ja ajatuksia yhteistyöstä.
Kampuksen vahvuutena Mäki näkee tapahtumatuotannon, mistä saatiin näyte maanantainakin, kun koulun oppilaita oli huolehtimassa tilaisuuden sujumisesta monella eri tasolla.
Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedun yhtymähallituksen puheenjohtaja Jouko Peltonen muistutti opiskelijoiden olevan kaiken keskiössä.
– Heitä varten tämä moderni kokonaisuus on rakennettu. Koulutuksen järjestäjän vastuulla ovat riittävät resurssit ja joustavat opintopolut.
Peltonen tietää, että Kurikan kaupunki ja yhteiskunta odottavat Kampukselta ammattilaisia rikastuttamaan elinkeinoelämää ja luomaan uusia palveluja.
– Kautta historian ja edelleenkin haetaan joustavia moniosaajia.
Peltonen toivoi, että antiikin filosofi Aristoteleen tavoin oppilaat innostuisivat Kampuksella myös haastamaan ja kyseenalaistamaan opettajansa.
– Kampuksella tälle on toivottavasti tilaa.
Puheensa hän päätti Nykäs-sitaattiin, kuinka voi saada kalan, jos ei nuku.
– Kampuksella ei kannata nukkua.
Kurikan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Rami Ala-Nisula meinasi sanojensa mukaan haljeta ylpeydestä ja vahvisti Peltosen sanat.
– Kaupungissa on yli 2000 yritystä. Osaaville tekijöille ja yhteistyölle on jatkuva tarve.
Ala-Nisula on jo itsekin huomannut konkreettisesti nuorten tulleen rikastuttamaan kaupunkikuvaa.
– Mopoautojen lisääntyminen Kurikan kaupunkikuvassa lähenee varmasti tuhatta prosenttia.
– Nuorten tarpeita tulee kuunnella herkällä korvalla, totesi Ala-Nisula.
Hän myös toivoi, että koko maakunta ottaisi Kampuksen yleiseen käyttöön tapahtumissaan ja päätti puheensa kiittämällä kaikkia Kampuksen toteuttamiseen osallistuneita.
– Projektiin liittyy paljon iloa, mutta suurta suruakin, haluan kiittää ihan jokaista tähän osallistunutta.
Tervehdyksensä juhlaan toivat myös Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen maaseutuyksikön päällikkö Ritva Rintapukka, vs. maakuntajohtaja Antti Saartenoja, Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja Terhi Päivärinta sekä Ähtärin kaupunginjohtaja Jarmo Pienimäki.
Rintapukan mukaan investointi osoittaa halua toisen asteen koulutuksen saatavuuden turvaamiseen koko maakunnassa.
– Sedun ja lukion yhteistyö on kiinnostanut valtakunnallisestikin.
Saartenoja toteaa aikojen olevan haastavat Etelä-Pohjanmaalla.
– On työvoimapulaa, mutta nuoret ikäluokat pienenevät ja muuttoliike verottaa väestöä. Paljon sanotaan meille maakuntaliittoon, että jotain tarttis tehdä. Nyt on tehty asialle jotain. On investoitu vetovoimaan ja pitovoimaan.
Saartenoja toivoo maakunnan suurimman toisen asteen koulutuksen investoinnin herättävän tervettä pohjalaista kateutta, että muuallakin lähdettäisiin toteuttamaan tällaisia hankkeita.
Kuntaliiton Päivärinta näkee toisen asteen koulutuksen saatavuuden olemaan tulevaisuuden haaste ja monet kunnat tulevat hänen mukaansa taistelemaan tarpeettomien kiinteistöjen kanssa ja siksi yhteistyö eri oppilaitosten kesken tulee keskeiseen rooliin.
– Toisen asteen koulutukseen tulisi olla mahdollista osallistua kotoa käsin.
Ähtärin kaupunginjohtaja onnitteli vilpittömästi Kurikkaa, mutta esitti Seinäjoen koulutuskuntayhtymälle toiveen, että yhteiskampusten suunnittelu jatkuisi ja Sedu kehittäisi oppilaitoksia muuallakin kuin Kurikassa ja Lapualla.
Kampuksen vihkinyt eduskunnan puhemies Paula Risikko painotti Kampuksen tulevan mielenkiintoiseen saumaan, sillä samalla lukio- ja ammatillinen koulutus ovat myös rajusti uusiutumassa. Risikko toivoi myös, että Kampukseen liitetään tutkimusta, että saadaan jaettua kokemuksia yhteiskampuksesta laajemminkin.
Lukio- ja ammatillisen koulutuksen uusiutumisen taustalla on Risikon mukaan pitkälti se, että osaamistarpeet muuttuvat.
– On entistä tärkeämpää luoda laaja-alaiset valmiudet, ei vain jatko-opintoihin vaan myös työelämään.
Vaatimusten kasvaessa Risikko on huolissaan uupumuksesta.
– Uudistuksessa hyvinvointia pyritään tukemaan ja tähän liittyy myös ylioppilastutkintouudistus.
Ammatillisen koulutuksen puolella tarvitaan Risikon mukaan niin ikään uusia ratkaisuja ja yksilöllistä kohtaamista.
– Toinen oppii lukemalla, toinen tekemällä.
Lisäksi Risikko näkee, että lukion ja ammatillisen koulutuksen sisältöä on tärkeä yhdistää, mille Kampuksella onkin hedelmällinen maaperä.
– Osaaminen on kaiken koulutuksen keskiössä. Uskon, että tilat luovat mahdollisuuden tuottaa entistä parempaa opetusta.
Risikko kehaisi puheessaan Sedun ja alueen lukiokoulutuksen olevan hyvässä maineessa myös valtakunnan tasolla. Opetus- ja kulttuuriministeriössä tiedostetaan Risikon mukaan Sedun hyvä maine, mikä johtuu muun muassa siitä, että täällä ollaan innostuneita lähtemään mukaan erilaisiin uudistuksiin.
– Ehkä sitä yrittäjyyttä vähän kadehditaankin täältä. Täällä siihen kasvattaminen lähtee jo alakouluista.
Toisen asteen koulutuksen uudistuksia varsinkin ammatillisella puolella on myös kritisoitu. Alakouluja myöten on vähennetty teknisen työn opetusta ja myös toisen asteen oppilaitoksissa uudistus laittaa nuoret yhä aiemmin työelämään harjoittelemaan. Risikon mukaan uudistuksessa tarkoitusperät ovat hyvät.
– On lähdetty osaamisperusteisista lähtökohdista ja työelämäyhteys on tärkeä. Sosiaali- ja terveyspuolella, mistä itsekin olen, se on aina ollut luontevaa, mutta työelämän edustajilla ja kouluilla on vielä opeteltavaa.
Lisäksi Risikko huomauttaa, että reformin aikaan myös taloudelliset resurssit ovat olleet tiukilla.
– Nyt kun on pikkuisen parempi tilanne, uskon että saadaan koulutuksen puolellekin lisää.
Risikko kuitenkin lisää, ettei vastuuta koulutuksesta saa missään nimessä siirtää työelämälle, vaan siitä ovat edelleen vastuussa oppilaitokset.
– Yleisellä tasolla, lähiopetusta on oltava riittävästi.
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Kurikan uusi Kampus vihittiin maanantaina virallisesti käyttöön. Vihkiäisten yhteydessä paljastettiin jurvalaisten Mikki Paajasen ja Jukka Haaparannan Ad Apilasta -taideteos. Puusta veistetty teos on kaksiosaisen kokonaisuuden ensimmäinen puolisko. Toinen osa osallistaa myös opiskelijat ja se tulee vastakkaiselle seinälle kesään mennessä.
Teoskokonaisuuden taiteellisesta puolesta on vastannut Paajanen ja rakenteellisesta puolesta Haaparanta. Paajanen kertoo teoksen yhtenä esikuvana olleen Akseli Gallen-Kallelan Ad Astran. Teoksessa on taiteilijan mukaan viesti opiskelijoille, jotka suunnittelevat tulevaisuuttaan ja siinä korostuvat Suomen vahvuudet: pellot, pohjavedet, metsä ja luonto.
– Teoksesta huokuu rakkaus planeettaa kohtaan.
Paajanen kertoo huomanneensa, että ihminen kehittyy, kun saa opiskella hienossa ympäristössä, mutta tärkeintä on kuitenkin se mitä on ihmisen sisällä. Hän on huolissaan syrjäytymisestä ja yksinäisyydestä. Teoksen takaa löytyykin teksti joka käsittelee kuolemaa, joka voi olla syrjäytymisen pahin seuraus. Lisäksi taustalle on kiinnitetty Paajasen kahdenkymmenen vuoden aikana käytetyt siveltimet, jotka kuvastavat työntekoa.
– Mitään ei tapahdu, jos et itse tee jotain.
Kurikan uudelle Kampukselle ovat päässeet oppilaat ja henkilökunta tutustumaan jo reilun kuukauden ajan. Kampusviikolla tammikuun lopulla tiloissa vieraili yli tuhat maakunnan yhdeksäsluokkalaista ja viikon loppuhuipennuksena yleisöllekin tarjoutui mahdollisuus kurkistaa sisään ja tilaisuuteen tarttuikin ihmisiä sadoittain, niin että Kampuksen parkkitila jäi auttamatta ahtaaksi.
Maanantaisiin vihkiäisiin oli ilmoittautunut pari sataa henkeä, entistä Kurikan ammattioppilaitoksen henkilökuntaa, nykyisiä sedulaisia, yrittäjiä, virkamiehiä, maakunnan poliittisia päättäjiä sekä rakennusprojektiin eri tavoin osallistuneiden tahojen edustajia.
Kampuksen rakentaneen WasaCon Oy:n vastaava mestari, kurikkalainen Tero Pitkämö kertoo olevansa tyytyväinen, että urakka saatiin ajoissa valmiiksi ja oppilaatkin lopulta sisään suunnitellussa aikataulussa.
– Se on kirsikka kakun päälle, kun täällä on nyt opiskelijatkin sisällä, iloitsee Pitkämö.
Itse aikanaan Kurikan ammattioppilaitoksen käynyt Pitkämö ei tiloja kadehdi, mutta myöntää, että onhan tällaisissa tiloissa varmasti mahtavaa opiskella.
– Ei niitä vanhojakaan tiloja silloin huonona pitänyt, mutta kyllähän tämä varmasti motivoi.
Rakennuttajan, Kiinteistö Oy Kurikan Kampuksen hallituksen puheenjohtaja Juhani Mäki on myös jälkeen tyytyväinen.
– Ei mitään moitittavaa. WasaCon on hoitanut hommansa hyvin. Mikä on ollut silmiinpistävää, on että koko työmaan ajan siisteys on ollut erityisen hyvää.
Myös tiloissa työskentelyn aloittaneet Kurikan lukion rehtori Aino Salo sekä Sedun Kurikan yksikön vs. koulutuspäällikkö Veli-Pekka Göös ovat uusista tiloista innoissaan.
– Kyllä tänne joka aamu mielellään tulee, toteaa Göös.
– Nämä tilat mahdollistavat paljon, eivät rajoita, lisää Salo.
Salo ja Göös ovat jo ennen muuttoa ideoineet toimintaa ja nyt sitä viedään käytäntöön. Molempien mukaan vähitellen, kun rutiinit lähtevät uudessa talossa pyörimään, on myös lisää aikaa kehittämiselle. Salon mukaan vanhojen toimintatapojen tuominen uuteen taloon olisi vähän hölmöäkin.
– Ei voi tehdä kaikkea kuten aina on tehty.
Kurssiyhteistyöstä koulujen päälliköt toteavat, että varsinkin musiikki ja uutena tuleva ohjelmointi ovat sellaisia oppiaineita, joissa yhteistyötä päästään tekemään heti alusta alkaen.
– Ehkä enemmän meidän aineet tulevat nyt lukion saataville, pohtii Göös.
Kaksoistutkinnon kautta lukion aineet ovatkin olleet jo tarjolla sedulaisille aiemmin.
Göös lisää, että toki esimerkiksi lukion fysiikan tunnilta voidaan nyt lähteä todentamaan jotain ilmiötä Sedun puolelle.
Opiskelijoiden lisäksi uusi Kampus tarjoaa uudenlaisen ympäristön myös koko henkilökunnalle. Salo näkee uuden ja hienon ympäristön jopa velvoittavan uuden kehittämiseen.
– Henkilökunnallakin on tietynlainen positiivinen pöhinä, toteaa Göös.
Kysyttäessä Kampuksen mieluisinta paikkaa, Salo paljastaa, että ehkä joskus työpäivän päätteeksi, jos ei oppilaita ole näkyvissä, hän hyppää aulassa seisovan flyygelin taakse soittamaan muutamat sävelet.
Flyygeli ja sen taitava käsittely tuli hienosti esille myös vihkiäisjuhlaa edeltävässä kahvitilaisuudessa. Lukion opiskelijat loivat taidokkaasti tunnelmaa ja flyygeli on oppilaiden käytettävissä milloin vain.
Varsinaisessa vihkiäisjuhlassa kuultiin useita puheenvuoroja ja päästiin ihastelemaan Eira Nevanpään taideliikuntakoulun Fire and Ice -esitystä sekä kuulemaan lukiolaisista ja sedulaisista koottujen Dreamteamin ja Kampuksen kuoron musiikkiesityksiä.
Kiinteistö Oy Kurikan Kampuksen hallituksen puheenjohtaja Juhani Mäki muisteli päätöksentekoa sekä suunnittelu- ja rakennusvaihetta. Mäen mukaan varsinkin vanhempi opettajakunta jopa hieman epäili hanketta yhteiskampuksesta, mutta suopui myöhemmin.
– Nuoremmalla opettajakunnalla oli jo alkutaipaleella näkemyksiä ja ajatuksia yhteistyöstä.
Kampuksen vahvuutena Mäki näkee tapahtumatuotannon, mistä saatiin näyte maanantainakin, kun koulun oppilaita oli huolehtimassa tilaisuuden sujumisesta monella eri tasolla.
Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedun yhtymähallituksen puheenjohtaja Jouko Peltonen muistutti opiskelijoiden olevan kaiken keskiössä.
– Heitä varten tämä moderni kokonaisuus on rakennettu. Koulutuksen järjestäjän vastuulla ovat riittävät resurssit ja joustavat opintopolut.
Peltonen tietää, että Kurikan kaupunki ja yhteiskunta odottavat Kampukselta ammattilaisia rikastuttamaan elinkeinoelämää ja luomaan uusia palveluja.
– Kautta historian ja edelleenkin haetaan joustavia moniosaajia.
Peltonen toivoi, että antiikin filosofi Aristoteleen tavoin oppilaat innostuisivat Kampuksella myös haastamaan ja kyseenalaistamaan opettajansa.
– Kampuksella tälle on toivottavasti tilaa.
Puheensa hän päätti Nykäs-sitaattiin, kuinka voi saada kalan, jos ei nuku.
– Kampuksella ei kannata nukkua.
Kurikan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Rami Ala-Nisula meinasi sanojensa mukaan haljeta ylpeydestä ja vahvisti Peltosen sanat.
– Kaupungissa on yli 2000 yritystä. Osaaville tekijöille ja yhteistyölle on jatkuva tarve.
Ala-Nisula on jo itsekin huomannut konkreettisesti nuorten tulleen rikastuttamaan kaupunkikuvaa.
– Mopoautojen lisääntyminen Kurikan kaupunkikuvassa lähenee varmasti tuhatta prosenttia.
– Nuorten tarpeita tulee kuunnella herkällä korvalla, totesi Ala-Nisula.
Hän myös toivoi, että koko maakunta ottaisi Kampuksen yleiseen käyttöön tapahtumissaan ja päätti puheensa kiittämällä kaikkia Kampuksen toteuttamiseen osallistuneita.
– Projektiin liittyy paljon iloa, mutta suurta suruakin, haluan kiittää ihan jokaista tähän osallistunutta.
Tervehdyksensä juhlaan toivat myös Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen maaseutuyksikön päällikkö Ritva Rintapukka, vs. maakuntajohtaja Antti Saartenoja, Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja Terhi Päivärinta sekä Ähtärin kaupunginjohtaja Jarmo Pienimäki.
Rintapukan mukaan investointi osoittaa halua toisen asteen koulutuksen saatavuuden turvaamiseen koko maakunnassa.
– Sedun ja lukion yhteistyö on kiinnostanut valtakunnallisestikin.
Saartenoja toteaa aikojen olevan haastavat Etelä-Pohjanmaalla.
– On työvoimapulaa, mutta nuoret ikäluokat pienenevät ja muuttoliike verottaa väestöä. Paljon sanotaan meille maakuntaliittoon, että jotain tarttis tehdä. Nyt on tehty asialle jotain. On investoitu vetovoimaan ja pitovoimaan.
Saartenoja toivoo maakunnan suurimman toisen asteen koulutuksen investoinnin herättävän tervettä pohjalaista kateutta, että muuallakin lähdettäisiin toteuttamaan tällaisia hankkeita.
Kuntaliiton Päivärinta näkee toisen asteen koulutuksen saatavuuden olemaan tulevaisuuden haaste ja monet kunnat tulevat hänen mukaansa taistelemaan tarpeettomien kiinteistöjen kanssa ja siksi yhteistyö eri oppilaitosten kesken tulee keskeiseen rooliin.
– Toisen asteen koulutukseen tulisi olla mahdollista osallistua kotoa käsin.
Ähtärin kaupunginjohtaja onnitteli vilpittömästi Kurikkaa, mutta esitti Seinäjoen koulutuskuntayhtymälle toiveen, että yhteiskampusten suunnittelu jatkuisi ja Sedu kehittäisi oppilaitoksia muuallakin kuin Kurikassa ja Lapualla.
Kampuksen vihkinyt eduskunnan puhemies Paula Risikko painotti Kampuksen tulevan mielenkiintoiseen saumaan, sillä samalla lukio- ja ammatillinen koulutus ovat myös rajusti uusiutumassa. Risikko toivoi myös, että Kampukseen liitetään tutkimusta, että saadaan jaettua kokemuksia yhteiskampuksesta laajemminkin.
Lukio- ja ammatillisen koulutuksen uusiutumisen taustalla on Risikon mukaan pitkälti se, että osaamistarpeet muuttuvat.
– On entistä tärkeämpää luoda laaja-alaiset valmiudet, ei vain jatko-opintoihin vaan myös työelämään.
Vaatimusten kasvaessa Risikko on huolissaan uupumuksesta.
– Uudistuksessa hyvinvointia pyritään tukemaan ja tähän liittyy myös ylioppilastutkintouudistus.
Ammatillisen koulutuksen puolella tarvitaan Risikon mukaan niin ikään uusia ratkaisuja ja yksilöllistä kohtaamista.
– Toinen oppii lukemalla, toinen tekemällä.
Lisäksi Risikko näkee, että lukion ja ammatillisen koulutuksen sisältöä on tärkeä yhdistää, mille Kampuksella onkin hedelmällinen maaperä.
– Osaaminen on kaiken koulutuksen keskiössä. Uskon, että tilat luovat mahdollisuuden tuottaa entistä parempaa opetusta.
Risikko kehaisi puheessaan Sedun ja alueen lukiokoulutuksen olevan hyvässä maineessa myös valtakunnan tasolla. Opetus- ja kulttuuriministeriössä tiedostetaan Risikon mukaan Sedun hyvä maine, mikä johtuu muun muassa siitä, että täällä ollaan innostuneita lähtemään mukaan erilaisiin uudistuksiin.
– Ehkä sitä yrittäjyyttä vähän kadehditaankin täältä. Täällä siihen kasvattaminen lähtee jo alakouluista.
Toisen asteen koulutuksen uudistuksia varsinkin ammatillisella puolella on myös kritisoitu. Alakouluja myöten on vähennetty teknisen työn opetusta ja myös toisen asteen oppilaitoksissa uudistus laittaa nuoret yhä aiemmin työelämään harjoittelemaan. Risikon mukaan uudistuksessa tarkoitusperät ovat hyvät.
– On lähdetty osaamisperusteisista lähtökohdista ja työelämäyhteys on tärkeä. Sosiaali- ja terveyspuolella, mistä itsekin olen, se on aina ollut luontevaa, mutta työelämän edustajilla ja kouluilla on vielä opeteltavaa.
Lisäksi Risikko huomauttaa, että reformin aikaan myös taloudelliset resurssit ovat olleet tiukilla.
– Nyt kun on pikkuisen parempi tilanne, uskon että saadaan koulutuksen puolellekin lisää.
Risikko kuitenkin lisää, ettei vastuuta koulutuksesta saa missään nimessä siirtää työelämälle, vaan siitä ovat edelleen vastuussa oppilaitokset.
– Yleisellä tasolla, lähiopetusta on oltava riittävästi.
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide