JIK-yhtymä on tehnyt omiakin selvityksiä säästömahdollisuuksista

JIK-yhtymä

Maria Rikala

FCG Konsultointi Oy:n laatimassa talouden sopeuttamisselvityksessä ei tullut yllätyksiä JIK-yhtymää johtavalle Regina Ollilalle.

– Valtakunnallisesti on aika selkeää, missä isot eurot ovat ja mihin voidaan vaikuttaa. Raportin lukemisessa on tärkeää ymmärtää, että se on suuntaa-antava ja luvut ovat melko yksioikoisia. Rakenteiden kehittäminen on pitkä prosessi, hän sanoo.

– Valtakunnalliset ja maakunnalliset tavoitteet ovat totta kai ohjaavia, mutta raportissakin tuli ilmi, että kokonaisuus on hyvin monisyinen.

Ollila huomauttaa, että esimerkiksi ikääntyneiden kotihoidossa asiakasmäärä voi käyttäytyä toiseen suuntaan kuin työhön käytetty aika.

– Kun yhä enemmän pyritään kotona asumiseen, voi käydä niin, että nuppiluku pysyy samana mutta hoito vie enemmän aikaa. JIK-yhtymän oman kotihoidon vastuulla on kaikkein vaativin hoito, palveluseteleillä hankitaan hieman kevyempää hoitoa.

Kotihoitoon ja sen tehokkuuteen vaikuttaa myös moni asia, joka ei ole kuntayhtymän käsissä.

– Esimerkiksi se, miten ikääntyneet asuvat meidän alueella. Tehokkuuteen vaikuttaa, onko asuminen tiivistä vai asutaanko hajallaan. Alueella on tosi pitkiä etäisyyksiä ja siihen ei JIKistä käsin voida vaikuttaa, Ollila toteaa.

Hän painottaa, että kotihoidon tehokkuuden ja eurojen lisäksi on aina huomioitava palvelun ja elämisen laatu.

– Jalasjärven palkittu kotipalvelu on esimerkki siitä, että virkistystoimintaa on helpompi järjestää, kun asuminen on tiivistä. Mutta toisaalta omakotitalossa puuhaaminen voi olla sellainen elementti, joka pitää asukkaan kunnossa.

Myös läheisiltä saatava tuki vaikuttaa siihen, miten paljon kotiin tarvitaan apua.

JIK-yhtymässä on myös itse tutkittu, mistä säästöjä voitaisiin saavuttaa.

– Omassa selvityksessä haarukoitiin kaikkia palveluita ja käännettiin pienetkin kivet. Jokainen sektori viestinnästä ja kokouskäytännöistä lähtien on miettinyt, mitä voisi tehdä. Kyse ei ole miljoonasäästöistä vaan pienistä käytännön asioista, Ollila sanoo.

– Omista kehittämisajatuksista on jotain pientä jo lähtenytkin toteutukseen.

Ikääntyneiden palveluissa henkilöstön näkemykset olivat saman suuntaisia FCG:n.

– Tärkeitä asioita ovat palvelurakenne ja oikea-aikaiset siirtymät. Se edellyttää, että yhä tarkemmin arvioidaan, mikä palvelu on tarpeen missäkin vaiheessa ja kuinka pitkään kotona voi asua, Ollila kertoo.

– Arvioinnissa otetaan käyttöön tarkempi mittaristo. Samat kriteerit koskevat omaa ja palvelusetelitoimintaa.

Sairauspoissaolot ja sijaisjärjestelyt FCG nosti esille JIK-yhtymän omia selvityksiä isommin.

– Sairauspoissaoloihin on tärkeää kiinnittää huomiota ja toki näin on tehtykin. Koko ajan tehdään töitä niiden vähentämiseksi, Ollila painottaa.

– Täytyy selvittää ja analysoida poissaolojen syyt sekä tutkia, miten poissaolot kohdistuvat eri yksiköihin. Toki sairauspoissaoloille altistaa se, että tehdään aika raskasta kolmivuorotyötä.

Ollila laskee, että jos poissaoloja pystytään vähentämään, muutoksen ei tarvitse olla mahdottoman iso, vaan pienikin muutos vaikuttaa melko merkittävästi euroihin.

– Eikä kyse ole pelkästään euroista, vaan sijaisjärjestelyt vievät myös työaikaa. Työ on aina sujuvampaa, kun sitä tekee vakiporukka, hän huomauttaa.

FCG:n raportissa konsultit olivat silmäilleet yhtymän palvelurakennetta. Vaikka siihen ei raportissa oteta kantaa, Ollila tulkitsee sen vinkiksi, että rakennetta syytä tarkastella.

– Kunnissa on erilainen ikärakenne ja lapsiperheiden osuus. Mikä on tuleva kehitys? Omissa selvityksissä on enemmän tämän tyyppistä pohdintaa, Ollila toteaa.

– Mietimme hyvin tarkasti, missä työntekijät työskentelevät ja missä kukin ammattilainen on parhaiten käytössä. Toiminnan järkevöittämisellä voitaisiin pystyä vaikuttamaan ostopalvelujen käyttöön. Silloin säästö tulisi sieltä, vaikka oma henkilöstö ei vähene.

Esimerkiksi lääkäripalvelujen ostosta tulisi säästöä, jos ostopalvelu pystyttäisiin siirtämään omaksi toiminnaksi.

– Varsinkin lääkäreiden osalta haasteena on kuitenkin rekrytointi, Ollila huomauttaa.

– Hoitajamitoitukset ovat kiristymässä ja siihenkin pystytään vastaamaan, kun yksiköitä saadaan muokatuksi tarkoituksenmukaisiksi. On tärkeää, että meillä on järkevät toiminnalliset kokonaisuudet vaikkapa palveluasumisessa.

Raportti esiteltiin helmikuussa seminaarityyppisessä tilaisuudessa ja tilaajalautakunta hyväksyi sen periaatetasolla maaliskuussa.

– Seuraavat linjaukset ja kannanotot tulevat johtokunnan käsittelystä, jossa raporttia käydään vähän tarkemmalla tasolla läpi, Ollila sanoo.

– Lähinnä se on viesti meille, että virkamiestasolla lähdetään miettimään yksityiskohtia. Asiat etenevät normaalin toimivallan mukaisesti.