Ehdokkaat tutuiksi

Jani Latva-Nikkola

1. Olen syntyperäinen kurikkalainen, minut kastoi Hugo Merisaari vuonna 1977. Kurikan seurakunta on yhä kotiseurakuntani. Täällä olen kasvanut seurakunnan työhön ensin isosena ja vapaaehtoisena, sitten nuorisotyössä sijaisena. Sain vihkimyksen papin virkaan pyhäinpäinä 2010. Ensimmäinen virkapaikka oli Seinäjoen seurakunnassa. Vuonna 2016 minusta tuli ensimmäinen Jalasjärven aluekappalainen. Jo 2018 siirryin kirkkoherran tehtäviin Ilmajoelle. Harrastan uintia, ohjaan lasten vesitaitoryhmää viikoittain. Toimin lisäksi monissa järjestöissä, kuten Rotareissa, Etelä-Pohjanmaan reserviläisissä, Evankelisessa lähetysyhdistys ELY ry:ssä ja pappisliitossa. Musiikki kuuluu koko perheen harrastuksiin. Vaimoni Miia toimii seurakunnassamme kirkkomuusikkona. Meillä on kolme lasta, Luukas 11, Lilja 9 ja Elsa 4.

2. Koen vahvaa kutsua kotiseurakunnan palvelukseen. Koen, että tähänastinen kokemus on antanut hyvän pohjan vaativaan tehtävään. Koska tunnen alueen hyvin, ajattelen minulla olevan paljon annettavaa koko seurakunnalle.

3. Ihmisten kohtaaminen on papin työn suola. Kun eväinä tähän on maailman tärkein sanoma, se tuo merkityksen jokaiseen tehtävään.

4. Seurakunnan toiminta-alue ei voi olla kirkossakäyntialuetta suurempi. Minusta kaikilla kolmella alueella tulee olla vahva oma toiminta. Yhteisiä asioita löytyy hallinnosta ja työresursseista. Työvoimaa tulee käyttää viisaasti. Samalla toivon, että juhlat ja muut erityiset tilanteet aina välillä yhdistäisivät kaikkia alueita.

5. Johtajan tehtävä on tähytä tulevaisuuteen. On kyettävä seuraamaan muutosta. On uskallettava puhua jatkuvasti työyhteisön kanssa siitä, mitä juuri nyt tarvitaan. Esimiehenä koen olevani helposti lähestyttävä ja avoin keskustelulle. Strateginen päätöksenteko kuuluu luottamushenkilöille. Kirkkoherran tehtävä on valmistella käsittelyyn asioita, joita ajan haasteet nostavat.

6. Olen rauhallinen, analyyttinen ja pitkäpinnainen. Minun kanssani on helppo jutella.

7. Kurikan seurakunnalla on vahva hengellinen perintö. Sen pohjalle on hyvä rakentaa. Seurakunnan hallinto ja talous on hoidettu hyvin. Henkilöstö on osaavaa. Parasta seurakunnassa on kuitenkin seurakuntalaiset. Kaikkia tarvitaan, ja aktiivisuutta löytyy!

8. Iisakki on toinen nimeni. Nimi tarkoittaa ”hän nauraa”, ja oman rauhallisen kuoreni alla lymyääkin iloinen ihminen. Iisakin henkilössä kiehtoo myös rauhallinen luottamus Jumalan johdatukseen silloinkin, kun se kysyy jopa liian paljon.

9. Seurakuntalaiset muodostavat yhdessä Kristuksen ruumiin. Ilman yhteyttä ei ole seurakuntaa. Tuo yhteys on samaan aikaan toisiimme ja Herramme kautta Luojaamme. Meidän käsiimme uskotaan kallisarvoisin sanoma, evankeliumi.

10. Varsinaisesti en näe luopumisen paikkoja, mutta toimintatapojen muutoksia. On jatkuvasti keskityttävä olennaiseen ja mietittävä kaiken toiminnan kohdalla sitä, palveleeko toiminta evankeliumin asiaa. Seurakunnan elämä lähtee yhteisen leivän murtamisesta. Siitä ytimestä käsin voi nähdä sen, mikä on tärkeää ja mikä tiukan paikan tullen on sellaista, mistä pitääkin luopua.

Olavi Saurio

1. Olen Olavi Saurio, syntyisin Imatralta vuonna 1963 ja asunut viimeiset 30 vuotta Rauman Lapissa. Olin ensin Lapin seurakunnan kirkkoherra 14 vuotta, ja kunta/seurakuntaliitoksen jälkeen olen ollut Rauman seurakunnassa kappalaisen virassa.

Pappisvihkimys oli Helsingissä 1986. Ennen siirtymistäni jatkuvaan päätoimiseen seurakuntatyöhön suoritin teologian kandidaatin (maisteri) tutkinnon jälkeen vielä filosofian kandidaatin (maisterin) ja teologian lisensiaatin tutkinnon. Lisensiaatintutkimukseni käsitteli Lutherin käsitystä Kristuksen persoonasta ja läsnäolon tavoista Jumalan sanassa, sakramenteissa ja kristityssä. Olen naimaton, ja harrastan kestävyysjuoksua sekä maalla että vesijuoksuna. Olen matkaillut kohtuullisen paljon kotimaassa ja ulkomailla.

2. Olen työskennellyt Lapin/Rauman seurakunnissa melkein 30 vuotta. Tosin olin virkavapaalla joulukuusta 2022 helmikuuhun 2024 ja toimin Joutsan seurakunnan virkaa tekevänä kirkkoherrana. Joutsan seurakunta muistuttaa Kurikan seurakuntaa siinä, että se koostuu myös kolmesta aikaisemmin itsenäisestä seurakunnasta. Tällä hetkellä etsin johdatusta siihen, olisiko minulla vielä mahdollista tehdä työura jossain uudessa tehtävässä.

Toimin ennen Lappia 1990-luvun alkupuolella muutaman vuoden Kyrönjoen alajuoksulla Vähänkyrön seurakunnan kappalaisena. Monet esivanhempani ovat olleet pappeina sukupolvien ajan Etelä-Pohjanmaan alueella.

3. Papin tärkein tehtävä on huolehtia siitä, että seurakunta pitää esillä Jumalan sanaa Kristuksen sovitustyöstä ja ylösnousemuksesta, että jokainen saa elää uskossa Jeesukseen Kristukseen. Pyhä Henki vaikuttaa sanan ja sakramenttien kautta.

4. On tärkeää, että Kurikassa, Jalasjärvellä ja Jurvassa voidaan toteuttaa niissä tutuksi ja turvalliseksi koettua jumalanpalveluselämää ja seurakuntatoimintaa. Ihmiset saavat kokea, että seurakunta on lähellä. Yhteisen seurakunnan tehtävä on hoitaa resurssien koordinointi alueseurakunnalle ja kappeliseurakunnille siten, että kaikki voivat toimia hyvin. Yhteinen seurakunta mahdollistaa toki myös koko seurakunnalle yhteisiä projekteja.

5. Esihenkilönä huolehtisin siitä, että seurakunnassa on turvallinen työilmapiiri. Työntekijät saamme yhdessä sitoutua palvelemaan seurakuntalaisia ja seurakunnan tavoitteita, mutta samalla voimme toteuttaa myös omia vahvuuksiamme ja työnäkyämme.

Strategiaan liittyen huolehtisin siitä, että Kurikan seurakunnassa toimitaan seurakunnan hyvää strategiaa noudattaen, ja se huomioidaan esimerkiksi vuosittaista toimintasuunnitelmaa ja talousarviota laadittaessa. Tehtäväni on huolehtia, että myös uusi strategia valmistellaan ajallaan, ja siinä on mukana tavalla tai toisella aikaisemmassa strategian toteutuksessa hyväksi havaittu.

6. Olen perehtynyt eri kristillisten tunnustuskuntien ja hengellisten liikkeiden opillisiin korostuksiin ja tapoihin toteuttaa jumalanpalveluselämää ja kristillistä julistustoimintaa. Tunnen mielestäni kohtuullisen hyvin Lutherin ja luterilaisten tunnustuskirjojen teologiaa sekä kirkkomme herätysliikkeiden opilliset ja toiminnalliset korostukset.

Minulla on pitkä kokemus käytännön yhteistyöstä kirkkomme herätysliikkeiden, eri kristillisten seurakuntien kuin myös erilaisten organisaatioiden, järjestöjen ja muiden vastaavien kanssa. Tunnen myös kirkkomme toimintaa säätelevän lainsäädännön ja muun säädöspohjan varsin hyvin ja minulla on pitkä kokemus sen soveltamisesta seurakunnan hallinnossa. Olen saanut seurakunnissa tehdä yhteistä työtä monien erilaisten ihmisten kanssa.

7. Kurikassa ja Etelä-Pohjanmaalla on edelleen varsin vahvat kristilliset juuret. Kurikassa, Jalasjärvellä ja Jurvassa toimivat monet kirkkomme herätysliikkeet. Ihmisiä yhdistää yhteisöllisyys ja talkoohenki, mikä näkyy seurakunnan toiminnassa esimerkiksi vapaaehtoistyössä.

Täällä välitetään kaikenikäisistä ihmisistä lapsista nuoriin, aikuisiin ja eläkeläisiin. Seurakunnassa ja sen alueilla/kappeleilla on monia nimikkolähettejä ja -kohteita. Seurakunta siis huolehtii lähetystehtävästä lähellä ja kaukana.

8. Olkoon tämä henkilö Paavali. Paavali teki käytännön lähetystyötä. Hän myös joutui perustelemaan kristillisen uskon sisältöä erilaisille ihmisille, joiden joukossa oli myös fariseuksia ja kirjanoppineita sekä kreikkalaisen filosofian edustajia. Kristillinen usko on sydämen uskoa, ei pään tietoa, mutta asioiden tiedollinen hahmottaminen parhaimmillaan palvelee myös hyvää käytäntöä.

9. Seurakunnan toiminnan ydin on toteuttaa Jeesuksen lähetyskäskyä tehdä kaikki kansat Hänen opetuslapsikseen kastamalla ja opettamalla. Seurakunnan tulee viettää säännöllisesti jumalanpalveluselämää ja ehtoollista Kristuksen asetuksen mukaan.

Seurakunnan tulee huolehtia siitä, että ilosanoma Kristuksen ristinkuolemasta ja ylösnousemuksesta on esillä siten, että ihmisissä syntyy ja pysyy usko Jeesukseen Kristukseen. Kun evankeliumi Jeesuksesta Kristuksesta on kirkkaasti esillä, tämä antaa voimaa myös lähimmäisenrakkauteen ja kristilliseen palveluun kaikkia ihmisiä kohtaan.

10. Seurakunnan pitää kaikissa tilanteissa pitää messuja ja jumalanpalveluksia, toimittaa sakramentteja ja muita kirkollisia toimituksia sekä huolehtia kristillisestä rakkaudenpalvelusta ja lähetystehtävästä. On mahdollista luopua sellaisista toiminnoista, joihin seurakuntalaiset eivät enää koe tarvetta osallistua. Jos seurakunnan oma työvoima ei riitä kaikkien seurakuntalaisten toivomien asioiden toteuttamiseen, monta asiaa voidaan toteuttaa vapaaehtoisvoimin, mikäli innostusta riittää.