A-
A+
KURIKKA Iloinen porina täytti Kurikan yhteiskoulun ruokalan torstaina iltapäivällä, kun koulun jälkeen tilassa vietettiin Kouluruoka 70 vuotta -messuja.
Esillä oli ruoka-annoksia, kattauksia, kuvia, keittokirjoja ja työasuja eri vuosikymmeniltä. Tarjolla oli myös kouluruokamaistiaisia ja vieraat pääsivät tutustumaan nykyaikaiseen koulun valmistuskeittiöön.
Ilmainen kouluruoka ei ole itsestään selvyys. Suomen lisäksi vastaavaa on tarjolla vain Ruotsissa.
– Ei tarvitse mennä kuin Norjaan, niin siellä jo otetaan eväät mukaan kouluun, kertoi puheessaan yhteiskoulun rehtori Jari Ketola.
Hän muisteli miten aikanaan hänellä oli koulussa mukana leipää ja maitoa.
– Maito oli usein jonkun sukulaisen vanhassa vodkapullossa, joka aina meni rikki jonkin kukkotappelun jälkeen. Kirjat olivat sitten maidossa, muisteli Ketola.
Kurikan kaupungin palvelupäällikkö Maarit Annala kertoi puheessaan olevansa kiitollinen siitä, että Kurikassa käytössä on hyvät ruoka-aineet.
– Vaikka 70 vuotta on kulunut, kouluruoan takana ovat edelleen osaavat ihmiset ja paljon käsityötä.
Opetusneuvos Marjaana Manninen opetushallituksesta vieraili Kurikassa ensimmäistä kertaa ja totesi, että lakeudella on tekemisen meininki.
– Mitään keskinkertaasta ei ole tulossa, vaan priimaa pukkaa.
Manninen kertoi lainsäädännön kouluruoasta olevan vanhaa, jo vuonna 1908 ensimmäisen kerran anottiin varoja kouluruokailuun. Vuonna 1913 valtio siihen suostui.
– Lakialoite asiasta tehtiin 1930, mutta sota tuli väliin. Sotien jälkeen kouluruokailusta tuli kuntien velvollisuus. Pienillä raaka-aineilla saatiin hyvää aikaiseksi. Ruoka oli alkuun keittoja, vellejä ja puuroja. Maito ja leipä tuotiin kotoa.
Tänään kouluruokaa tarjotaan päivittäin noin 900 000 lapselle ja nuorelle.
– Onnistunut kouluruoka on monen tekijän summa. Se on suuri rikkaus, joka vastaa terveyden, talouden ja vastuullisen kuluttamisen tavoitteisiin, sanoi Manninen. - LK
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
KURIKKA Iloinen porina täytti Kurikan yhteiskoulun ruokalan torstaina iltapäivällä, kun koulun jälkeen tilassa vietettiin Kouluruoka 70 vuotta -messuja.
Esillä oli ruoka-annoksia, kattauksia, kuvia, keittokirjoja ja työasuja eri vuosikymmeniltä. Tarjolla oli myös kouluruokamaistiaisia ja vieraat pääsivät tutustumaan nykyaikaiseen koulun valmistuskeittiöön.
Ilmainen kouluruoka ei ole itsestään selvyys. Suomen lisäksi vastaavaa on tarjolla vain Ruotsissa.
– Ei tarvitse mennä kuin Norjaan, niin siellä jo otetaan eväät mukaan kouluun, kertoi puheessaan yhteiskoulun rehtori Jari Ketola.
Hän muisteli miten aikanaan hänellä oli koulussa mukana leipää ja maitoa.
– Maito oli usein jonkun sukulaisen vanhassa vodkapullossa, joka aina meni rikki jonkin kukkotappelun jälkeen. Kirjat olivat sitten maidossa, muisteli Ketola.
Kurikan kaupungin palvelupäällikkö Maarit Annala kertoi puheessaan olevansa kiitollinen siitä, että Kurikassa käytössä on hyvät ruoka-aineet.
– Vaikka 70 vuotta on kulunut, kouluruoan takana ovat edelleen osaavat ihmiset ja paljon käsityötä.
Opetusneuvos Marjaana Manninen opetushallituksesta vieraili Kurikassa ensimmäistä kertaa ja totesi, että lakeudella on tekemisen meininki.
– Mitään keskinkertaasta ei ole tulossa, vaan priimaa pukkaa.
Manninen kertoi lainsäädännön kouluruoasta olevan vanhaa, jo vuonna 1908 ensimmäisen kerran anottiin varoja kouluruokailuun. Vuonna 1913 valtio siihen suostui.
– Lakialoite asiasta tehtiin 1930, mutta sota tuli väliin. Sotien jälkeen kouluruokailusta tuli kuntien velvollisuus. Pienillä raaka-aineilla saatiin hyvää aikaiseksi. Ruoka oli alkuun keittoja, vellejä ja puuroja. Maito ja leipä tuotiin kotoa.
Tänään kouluruokaa tarjotaan päivittäin noin 900 000 lapselle ja nuorelle.
– Onnistunut kouluruoka on monen tekijän summa. Se on suuri rikkaus, joka vastaa terveyden, talouden ja vastuullisen kuluttamisen tavoitteisiin, sanoi Manninen. - LK
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
KURIKKA Iloinen porina täytti Kurikan yhteiskoulun ruokalan torstaina iltapäivällä, kun koulun jälkeen tilassa vietettiin Kouluruoka 70 vuotta -messuja.
Esillä oli ruoka-annoksia, kattauksia, kuvia, keittokirjoja ja työasuja eri vuosikymmeniltä. Tarjolla oli myös kouluruokamaistiaisia ja vieraat pääsivät tutustumaan nykyaikaiseen koulun valmistuskeittiöön.
Ilmainen kouluruoka ei ole itsestään selvyys. Suomen lisäksi vastaavaa on tarjolla vain Ruotsissa.
– Ei tarvitse mennä kuin Norjaan, niin siellä jo otetaan eväät mukaan kouluun, kertoi puheessaan yhteiskoulun rehtori Jari Ketola.
Hän muisteli miten aikanaan hänellä oli koulussa mukana leipää ja maitoa.
– Maito oli usein jonkun sukulaisen vanhassa vodkapullossa, joka aina meni rikki jonkin kukkotappelun jälkeen. Kirjat olivat sitten maidossa, muisteli Ketola.
Kurikan kaupungin palvelupäällikkö Maarit Annala kertoi puheessaan olevansa kiitollinen siitä, että Kurikassa käytössä on hyvät ruoka-aineet.
– Vaikka 70 vuotta on kulunut, kouluruoan takana ovat edelleen osaavat ihmiset ja paljon käsityötä.
Opetusneuvos Marjaana Manninen opetushallituksesta vieraili Kurikassa ensimmäistä kertaa ja totesi, että lakeudella on tekemisen meininki.
– Mitään keskinkertaasta ei ole tulossa, vaan priimaa pukkaa.
Manninen kertoi lainsäädännön kouluruoasta olevan vanhaa, jo vuonna 1908 ensimmäisen kerran anottiin varoja kouluruokailuun. Vuonna 1913 valtio siihen suostui.
– Lakialoite asiasta tehtiin 1930, mutta sota tuli väliin. Sotien jälkeen kouluruokailusta tuli kuntien velvollisuus. Pienillä raaka-aineilla saatiin hyvää aikaiseksi. Ruoka oli alkuun keittoja, vellejä ja puuroja. Maito ja leipä tuotiin kotoa.
Tänään kouluruokaa tarjotaan päivittäin noin 900 000 lapselle ja nuorelle.
– Onnistunut kouluruoka on monen tekijän summa. Se on suuri rikkaus, joka vastaa terveyden, talouden ja vastuullisen kuluttamisen tavoitteisiin, sanoi Manninen. - LK
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide