Äänikuningatar haluaa naisia johtopaikoille

Katja Rantatulkkila

Kurikan kaupunginvaltuustossa istuu kesäkuussa alkavalla nelivuotiskaudella yhteensä 15 naista. Määrä kasvoi neljällä, mikä on valtuustokonkari Margit Parkkamäen (sd.) mielestä erittäin hieno juttu.

– Olen aina ollut määrätynlainen feministi ja naisten määrän kasvu tuntuu hyvältä. Viime kaudella valtuuston tai hallituksen puheenjohtajistossa ei ollut yhtään naista, siinä on siis vielä parannettavaa, hän pohtii.

Alkava kausi on Parkkamäelle jo kahdeksas ja häntä hieman naurattaa, kun häntä tituleerataan äänikuningattareksi.

– Oliko näin, hän kysyy.

– Olen vieläkin pyörryksissä, en uskonut, että ihan näin hyvin menee. Lisäksi puolue sai yhden lisäpaikan ja kannatus nousi pikkusen alle kaksi prosenttiyksikköä.

Parkkamäki sai kuntavaalissa 205 ääntä, joka on vain yhden äänen enemmän kuin seuraavaksi eniten ääniä kerännyt naisehdokas keskustan Mervi Kujanpää-Mannila. Aluevaaleissa hän sai yhteensä 350, kun Kujanpää-Mannila sai 538 ääntä.

– Hienoa, että naiset saavat näin kovia lukuja. Naisia tarvitaan päätöksenteossa, muuten inhimillinen tekijä jää pois. Naiset ovat luonnostaan toisista huolehtijoita, Parkkamäki toteaa.

Yhteisten asioiden hoidossa on 28 vuoden aikana syntynyt naisten välille hyviä ystävyyssuhteita yli puoluerajojen.

– Ei se riitä, että on vain ”omien” kanssa kaveria, vaan kyllä niitä asioita viedään yhdessä eteen päin kaikkien muidenkin kanssa.

Parkkamäki on tunnettu napakkana ja suorasanaisena asioiden eteenpäin viejänä. Onko 28 valtuustovuotta muuttaneet häntä yhtään?

– Ihmiset ilmeisesti luottavat siihen, että uskallan puuttua asioihin, jotka ovat väärin. Vuosien mittaan suhtautumiseni on kuitenkin laimentunut, enkä viitsi ihan kaikkiin pikkuasioihin enää puuttua, hän nauraa.

Politiikan teemat Kurikassakin ovat muuttuneet liki 30 vuodessa. Parkkamäki muistelee, että joskus iloittiin hammashoitolan saamisesta paikkakunnalle, nyt sote-asiat ovat isommilla harteilla. Myös kuntaliitokset ovat tuoneet omat kuvionsa päätöksentekoon.

– Aluevaltuusto on raskas luottamuspaikka ja vaikuttamismahdollisuudet pienemmät kuin kaupunginvaltuustossa. Turha sanoa, että hoidan sen tai tuon asian Kurikkaan. Toivoisin, että kaupunki käyttäisi enemmän asiantuntijoita ja asioita tehtäisiin yhdessä hyvinvointialueen kanssa. Kaupunki kuitenkin vastaa viime kädessä palveluista alueellaan.

Parkkamäki on vuosien mittaan peräänkuuluttanut malttia taloudenhoitoon ja varoitellut velkamäärästä. Se on hänen huolenaan edelleen.

– Talous on meidän pullonkaula. Kunpa osattaisiinkin tehdä viisaita päätöksiä, että velankasvu saataisiin pysäytettyä. Lautakuntien muodostamiseen tarvitaan tasapuolisuutta, ettei tulisi turhia klikkejä ja kaupunginosien välisiä junttia, opittaisiin tekemään yhteistyötä.

Hänen mielestään myös kuntalaisten mielipidettä pitäisi kuunnella enemmän ja ottaa huomioon päätöksenteossa samaan tapaan kuin lapsi- ja yritysvaikutusten arviointikin tehdään.

– Kansalaisten osallistamisen kautta demokratiakin toteutuu paremmin.

Parkkamäkeä huolettaa myös valtuuston roolin muuttuminen kumileimasimeksi.

– Tehdään isoja päätöksiä, hankintoja ja linjauksia, joista valtuusto ei tiedä mitään etukäteen. Asiat viedään pitkälle jo lautakunnissa. Esimerkiksi uuden päiväkodin urakat oli jo laskettu, ennen kuin asia tuli valtuustoon, että millainen siitä tulee. Myös Kurikka-talon valtuustosalikysymys on samantapainen, vaikka asiasta on jo päätetty valtuustossa. Onhan se jotenkin tyrmistyttävää, että yhteiset linjaukset eivät pidä.