A-
A+
Kunnat miltei
kilpailevat
verotuotoista.
Kurikassa ja koko alueella tuntuu tuulevan kovasti. Ainakin, jos maakuntakaavan teoreettisia laskelmia tuulivoiman rakentamiseksi katsoo. 130 tuulivoimalaa pelkästään Kurikkaan ja koko maakuntaan 780, siis lähes 800, on iso määrä.
Maakuntakaava ei vielä tarkoita, että noin paljon myllyjä olisi nousemassa, mutta se antaa kuvan mahdollisuudesta. Se antaa viestin tuulivoimatoimijoille, kuntien päättäjille, maanomistajille ja meille kaikille, mihin suuntaan aluetta ollaan kehittämässä.
Maakuntakaava ohjaa kunta yleis- ja asemakaavoituksessa, jossa määritellään tarkemmin esimerkiksi tuulivoimaloiden korkeudet, tehot ja etäisyydet. Siis kaikki oleellinen.
Kaavoitus on hidasta puuhaa ja usein kansalaisilla voi olla ajatus, ettei päätöksentekoon pysty vaikuttamaan tai että kaikki tapahtuu ikään kuin salassa. Sekä virkakoneistolla, päättäjillä että medialla on merkittävä rooli siinä, että veronmaksaja saa sille kuuluvan tiedon. Enää ei mennä kuin varkain maanomistajan pakeille kynän ja valmiin sopimuspaperin kanssa, ainakaan ei pitäisi mennä.
Taannoin Ilmajoen kunta yritti kaavoittaa alueelleen pitkälti toista sataa tuulivoimalaa. Kunta teki kuitenkin reilusti, piti yleisötilaisuudet ja kuunteli kuntalaistensa palautteet. He eivät halunneet tuulivoimaloita takapihoilleen ja pelloilleenkaan eikä kaavaa lopulta hyväksytty sellaisenaan. Santavuoren ja Mansikkaloukon myllyjen lisäksi Ilmajoelle ei ole vielä rakennettu enempää tuulivoimaa. Silloisen kunnanjohtajan mukaan taloudellinen hyötykään ei ollut luvatun veroista.
Tuulivoima on tätä päivää ja kunnat miltei kilpailevat verotuotoista, joita niille luvataan teollisuuslaitoksiin verrattavista tuulivoimaloista. Vaarana on sokaistuminen.
Kuntien ja maanomistajien pitää olla sopimustekstissä tarkkana, kun luvataan takuita käytöstä poistuneiden myllyjen purkamiseksi. Parikymmentä vuotta ja tuulivoimaloiden omistukset ovat voineet muuttua. Lopulta kaikesta vastaa aina maanomistaja.
Tuulivoima on herkkä aihe, jota pitää käsitellä huolellisesti. Harva sitä vastustaa vain periaatteesta.
A-
A+
Kunnat miltei
kilpailevat
verotuotoista.
Kurikassa ja koko alueella tuntuu tuulevan kovasti. Ainakin, jos maakuntakaavan teoreettisia laskelmia tuulivoiman rakentamiseksi katsoo. 130 tuulivoimalaa pelkästään Kurikkaan ja koko maakuntaan 780, siis lähes 800, on iso määrä.
Maakuntakaava ei vielä tarkoita, että noin paljon myllyjä olisi nousemassa, mutta se antaa kuvan mahdollisuudesta. Se antaa viestin tuulivoimatoimijoille, kuntien päättäjille, maanomistajille ja meille kaikille, mihin suuntaan aluetta ollaan kehittämässä.
Maakuntakaava ohjaa kunta yleis- ja asemakaavoituksessa, jossa määritellään tarkemmin esimerkiksi tuulivoimaloiden korkeudet, tehot ja etäisyydet. Siis kaikki oleellinen.
Kaavoitus on hidasta puuhaa ja usein kansalaisilla voi olla ajatus, ettei päätöksentekoon pysty vaikuttamaan tai että kaikki tapahtuu ikään kuin salassa. Sekä virkakoneistolla, päättäjillä että medialla on merkittävä rooli siinä, että veronmaksaja saa sille kuuluvan tiedon. Enää ei mennä kuin varkain maanomistajan pakeille kynän ja valmiin sopimuspaperin kanssa, ainakaan ei pitäisi mennä.
Taannoin Ilmajoen kunta yritti kaavoittaa alueelleen pitkälti toista sataa tuulivoimalaa. Kunta teki kuitenkin reilusti, piti yleisötilaisuudet ja kuunteli kuntalaistensa palautteet. He eivät halunneet tuulivoimaloita takapihoilleen ja pelloilleenkaan eikä kaavaa lopulta hyväksytty sellaisenaan. Santavuoren ja Mansikkaloukon myllyjen lisäksi Ilmajoelle ei ole vielä rakennettu enempää tuulivoimaa. Silloisen kunnanjohtajan mukaan taloudellinen hyötykään ei ollut luvatun veroista.
Tuulivoima on tätä päivää ja kunnat miltei kilpailevat verotuotoista, joita niille luvataan teollisuuslaitoksiin verrattavista tuulivoimaloista. Vaarana on sokaistuminen.
Kuntien ja maanomistajien pitää olla sopimustekstissä tarkkana, kun luvataan takuita käytöstä poistuneiden myllyjen purkamiseksi. Parikymmentä vuotta ja tuulivoimaloiden omistukset ovat voineet muuttua. Lopulta kaikesta vastaa aina maanomistaja.
Tuulivoima on herkkä aihe, jota pitää käsitellä huolellisesti. Harva sitä vastustaa vain periaatteesta.
A-
A+
Kunnat miltei
kilpailevat
verotuotoista.
Kurikassa ja koko alueella tuntuu tuulevan kovasti. Ainakin, jos maakuntakaavan teoreettisia laskelmia tuulivoiman rakentamiseksi katsoo. 130 tuulivoimalaa pelkästään Kurikkaan ja koko maakuntaan 780, siis lähes 800, on iso määrä.
Maakuntakaava ei vielä tarkoita, että noin paljon myllyjä olisi nousemassa, mutta se antaa kuvan mahdollisuudesta. Se antaa viestin tuulivoimatoimijoille, kuntien päättäjille, maanomistajille ja meille kaikille, mihin suuntaan aluetta ollaan kehittämässä.
Maakuntakaava ohjaa kunta yleis- ja asemakaavoituksessa, jossa määritellään tarkemmin esimerkiksi tuulivoimaloiden korkeudet, tehot ja etäisyydet. Siis kaikki oleellinen.
Kaavoitus on hidasta puuhaa ja usein kansalaisilla voi olla ajatus, ettei päätöksentekoon pysty vaikuttamaan tai että kaikki tapahtuu ikään kuin salassa. Sekä virkakoneistolla, päättäjillä että medialla on merkittävä rooli siinä, että veronmaksaja saa sille kuuluvan tiedon. Enää ei mennä kuin varkain maanomistajan pakeille kynän ja valmiin sopimuspaperin kanssa, ainakaan ei pitäisi mennä.
Taannoin Ilmajoen kunta yritti kaavoittaa alueelleen pitkälti toista sataa tuulivoimalaa. Kunta teki kuitenkin reilusti, piti yleisötilaisuudet ja kuunteli kuntalaistensa palautteet. He eivät halunneet tuulivoimaloita takapihoilleen ja pelloilleenkaan eikä kaavaa lopulta hyväksytty sellaisenaan. Santavuoren ja Mansikkaloukon myllyjen lisäksi Ilmajoelle ei ole vielä rakennettu enempää tuulivoimaa. Silloisen kunnanjohtajan mukaan taloudellinen hyötykään ei ollut luvatun veroista.
Tuulivoima on tätä päivää ja kunnat miltei kilpailevat verotuotoista, joita niille luvataan teollisuuslaitoksiin verrattavista tuulivoimaloista. Vaarana on sokaistuminen.
Kuntien ja maanomistajien pitää olla sopimustekstissä tarkkana, kun luvataan takuita käytöstä poistuneiden myllyjen purkamiseksi. Parikymmentä vuotta ja tuulivoimaloiden omistukset ovat voineet muuttua. Lopulta kaikesta vastaa aina maanomistaja.
Tuulivoima on herkkä aihe, jota pitää käsitellä huolellisesti. Harva sitä vastustaa vain periaatteesta.