A-
A+
Kun lomittajilta on kysytty, mikä on parasta heidän työssään, on yleisin vastaus eläimet ja niiden kanssa työskentely.
Maatalouslomituspalvelua on Suomessa ollut saatavilla jo 50 vuotta. Vuonna 1974 maatalousyrittäjän piti itse hankkia itselleen lomittaja, ja lomapäiviä sai vuoden aikana pitää kuusi päivää. Kunta maksoi palkan lomittajalle.
Nykyään Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela on vastuussa lomituspalvelujen tuottamisesta. Mela on solminut toimeksiantosopimuksen 12 kunnan tai kaupungin kanssa lomituspalvelujen tuottamisesta Suomessa. Vuosilomapäiviä on 26 päivää, ja lisäksi on mahdollista saada ns. sijaisapua esimerkiksi sairastuessa. Rahoitus palveluun tulee valtiolta.
Etelä-Pohjanmaan, Laihian ja Kristiinankaupungin alueella lomituspalveluista huolehtii Kurikan kaupungin luotsaama Etelä-Pohjanmaan lomituspalveluyksikkö. Vakituisia lomittajia on yli 200, ja lisäksi käytetään määräaikaista työvoimaa. Lomitettavia maatalousyrittäjiä on hieman alle 1500 henkilöä ja maatiloja noin 1000.
Maatilojen kehitys on ollut nopeaa, ja koneistumisen sekä automaation myötä vaatimukset lomittajien ammattitaidolle ovat nousseet. Lomittajana työskentely vaatii koulutusta ja monenlaista osaamista.
Lomittajan vastuulla ovat kotieläintuottajan maatalousyrityksen toiminta ja eläimet. Työskentelyolosuhteet vaihtelevat eri tiloilla, ja lomittajalta vaaditaankin joustavuutta ja asiakaspalvelutaitoja.
Lomittajien keski-ikä on valtakunnallisesti yli 50 vuotta. Tällä hetkellä haasteena onkin uusien lomittajien saaminen alalle. Alan maine on osin vielä vanhanaikainen.
Työ ei ole enää niin fyysisesti raskasta kuin ennen, jolloin käsityönä tehtäviä töitä oli paljon. Työpäivän ollessa useimmiten kaksiosainen vapaa-aika sijoittuu päiväsaikaan. Tämän monet lomittajat kokevat hyväksi asiaksi.
Monella lomittajalla on omia eläimiä, esimerkiksi hevosia, joiden ratsastaminen tai ajaminen on talvellakin mahdollista valoisaan päiväaikaan.
Työ on vuorotyötä, jossa ollaan töissä viikonloppuisinkin. Työn haasteena on pitkät ajomatkat töihin kaksi kertaa päivässä, joka pidentää työhön sidonnaisuusaikaa.
Lomitustyön tunnettuutta on valtakunnallisesti pyritty lisäämään, ja Yle TV2:n Lomittajat-tv-sarja on tuonut lomittajien työlle hienosti näkyvyyttä, samoin kuin maatalousyrittäjien työhön. Toivottavasti saamme lisää nuoria alalle.
Kun lomittajilta on kysytty, mikä on parasta heidän työssään, on yleisin vastaus eläimet ja niiden kanssa työskentely. Työ on itsenäistä ja vaihtelevaa. Lomittajilla on pitkiä työuria, jopa 30-40 vuotta samassa ammatissa. Tästä voidaan päätellä lomittajien viihtyvän työssään.
Maatalousyrittäjät tuottavat meille puhdasta ja laadukasta kotimaista ruokaa. On tärkeää tukea kotieläintuottajien jaksamista mahdollistamalla hetken vapautus sitovasta työstä lomituspalvelun avulla.
Lomitus on tutkitusti maatalousyrittäjän tärkein hyvinvointipalvelu ja myös osana huoltovarmuutta, mikä on nykyään entistä merkittävämpää.
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Kun lomittajilta on kysytty, mikä on parasta heidän työssään, on yleisin vastaus eläimet ja niiden kanssa työskentely.
Maatalouslomituspalvelua on Suomessa ollut saatavilla jo 50 vuotta. Vuonna 1974 maatalousyrittäjän piti itse hankkia itselleen lomittaja, ja lomapäiviä sai vuoden aikana pitää kuusi päivää. Kunta maksoi palkan lomittajalle.
Nykyään Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela on vastuussa lomituspalvelujen tuottamisesta. Mela on solminut toimeksiantosopimuksen 12 kunnan tai kaupungin kanssa lomituspalvelujen tuottamisesta Suomessa. Vuosilomapäiviä on 26 päivää, ja lisäksi on mahdollista saada ns. sijaisapua esimerkiksi sairastuessa. Rahoitus palveluun tulee valtiolta.
Etelä-Pohjanmaan, Laihian ja Kristiinankaupungin alueella lomituspalveluista huolehtii Kurikan kaupungin luotsaama Etelä-Pohjanmaan lomituspalveluyksikkö. Vakituisia lomittajia on yli 200, ja lisäksi käytetään määräaikaista työvoimaa. Lomitettavia maatalousyrittäjiä on hieman alle 1500 henkilöä ja maatiloja noin 1000.
Maatilojen kehitys on ollut nopeaa, ja koneistumisen sekä automaation myötä vaatimukset lomittajien ammattitaidolle ovat nousseet. Lomittajana työskentely vaatii koulutusta ja monenlaista osaamista.
Lomittajan vastuulla ovat kotieläintuottajan maatalousyrityksen toiminta ja eläimet. Työskentelyolosuhteet vaihtelevat eri tiloilla, ja lomittajalta vaaditaankin joustavuutta ja asiakaspalvelutaitoja.
Lomittajien keski-ikä on valtakunnallisesti yli 50 vuotta. Tällä hetkellä haasteena onkin uusien lomittajien saaminen alalle. Alan maine on osin vielä vanhanaikainen.
Työ ei ole enää niin fyysisesti raskasta kuin ennen, jolloin käsityönä tehtäviä töitä oli paljon. Työpäivän ollessa useimmiten kaksiosainen vapaa-aika sijoittuu päiväsaikaan. Tämän monet lomittajat kokevat hyväksi asiaksi.
Monella lomittajalla on omia eläimiä, esimerkiksi hevosia, joiden ratsastaminen tai ajaminen on talvellakin mahdollista valoisaan päiväaikaan.
Työ on vuorotyötä, jossa ollaan töissä viikonloppuisinkin. Työn haasteena on pitkät ajomatkat töihin kaksi kertaa päivässä, joka pidentää työhön sidonnaisuusaikaa.
Lomitustyön tunnettuutta on valtakunnallisesti pyritty lisäämään, ja Yle TV2:n Lomittajat-tv-sarja on tuonut lomittajien työlle hienosti näkyvyyttä, samoin kuin maatalousyrittäjien työhön. Toivottavasti saamme lisää nuoria alalle.
Kun lomittajilta on kysytty, mikä on parasta heidän työssään, on yleisin vastaus eläimet ja niiden kanssa työskentely. Työ on itsenäistä ja vaihtelevaa. Lomittajilla on pitkiä työuria, jopa 30-40 vuotta samassa ammatissa. Tästä voidaan päätellä lomittajien viihtyvän työssään.
Maatalousyrittäjät tuottavat meille puhdasta ja laadukasta kotimaista ruokaa. On tärkeää tukea kotieläintuottajien jaksamista mahdollistamalla hetken vapautus sitovasta työstä lomituspalvelun avulla.
Lomitus on tutkitusti maatalousyrittäjän tärkein hyvinvointipalvelu ja myös osana huoltovarmuutta, mikä on nykyään entistä merkittävämpää.
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Kun lomittajilta on kysytty, mikä on parasta heidän työssään, on yleisin vastaus eläimet ja niiden kanssa työskentely.
Maatalouslomituspalvelua on Suomessa ollut saatavilla jo 50 vuotta. Vuonna 1974 maatalousyrittäjän piti itse hankkia itselleen lomittaja, ja lomapäiviä sai vuoden aikana pitää kuusi päivää. Kunta maksoi palkan lomittajalle.
Nykyään Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela on vastuussa lomituspalvelujen tuottamisesta. Mela on solminut toimeksiantosopimuksen 12 kunnan tai kaupungin kanssa lomituspalvelujen tuottamisesta Suomessa. Vuosilomapäiviä on 26 päivää, ja lisäksi on mahdollista saada ns. sijaisapua esimerkiksi sairastuessa. Rahoitus palveluun tulee valtiolta.
Etelä-Pohjanmaan, Laihian ja Kristiinankaupungin alueella lomituspalveluista huolehtii Kurikan kaupungin luotsaama Etelä-Pohjanmaan lomituspalveluyksikkö. Vakituisia lomittajia on yli 200, ja lisäksi käytetään määräaikaista työvoimaa. Lomitettavia maatalousyrittäjiä on hieman alle 1500 henkilöä ja maatiloja noin 1000.
Maatilojen kehitys on ollut nopeaa, ja koneistumisen sekä automaation myötä vaatimukset lomittajien ammattitaidolle ovat nousseet. Lomittajana työskentely vaatii koulutusta ja monenlaista osaamista.
Lomittajan vastuulla ovat kotieläintuottajan maatalousyrityksen toiminta ja eläimet. Työskentelyolosuhteet vaihtelevat eri tiloilla, ja lomittajalta vaaditaankin joustavuutta ja asiakaspalvelutaitoja.
Lomittajien keski-ikä on valtakunnallisesti yli 50 vuotta. Tällä hetkellä haasteena onkin uusien lomittajien saaminen alalle. Alan maine on osin vielä vanhanaikainen.
Työ ei ole enää niin fyysisesti raskasta kuin ennen, jolloin käsityönä tehtäviä töitä oli paljon. Työpäivän ollessa useimmiten kaksiosainen vapaa-aika sijoittuu päiväsaikaan. Tämän monet lomittajat kokevat hyväksi asiaksi.
Monella lomittajalla on omia eläimiä, esimerkiksi hevosia, joiden ratsastaminen tai ajaminen on talvellakin mahdollista valoisaan päiväaikaan.
Työ on vuorotyötä, jossa ollaan töissä viikonloppuisinkin. Työn haasteena on pitkät ajomatkat töihin kaksi kertaa päivässä, joka pidentää työhön sidonnaisuusaikaa.
Lomitustyön tunnettuutta on valtakunnallisesti pyritty lisäämään, ja Yle TV2:n Lomittajat-tv-sarja on tuonut lomittajien työlle hienosti näkyvyyttä, samoin kuin maatalousyrittäjien työhön. Toivottavasti saamme lisää nuoria alalle.
Kun lomittajilta on kysytty, mikä on parasta heidän työssään, on yleisin vastaus eläimet ja niiden kanssa työskentely. Työ on itsenäistä ja vaihtelevaa. Lomittajilla on pitkiä työuria, jopa 30-40 vuotta samassa ammatissa. Tästä voidaan päätellä lomittajien viihtyvän työssään.
Maatalousyrittäjät tuottavat meille puhdasta ja laadukasta kotimaista ruokaa. On tärkeää tukea kotieläintuottajien jaksamista mahdollistamalla hetken vapautus sitovasta työstä lomituspalvelun avulla.
Lomitus on tutkitusti maatalousyrittäjän tärkein hyvinvointipalvelu ja myös osana huoltovarmuutta, mikä on nykyään entistä merkittävämpää.
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide