A-
A+
Kirkkovaltuuston kokous aloitettiin perinteisesti hartaudella ja virrenveisuulla. Valtuusto merkitsi ylijäämäisen tilinpäätöksen tiedokseen.
Katja Rantatulkkila
Korona väritti viime vuotta, vaalit tänä vuonna.
JURVA
Katja Rantatulkkila
Kurikan kirkkovaltuusto hyväksyi kolmannen peräkkäisen plusmerkkisen tilinpäätöksen viime tiistain kokouksessaan. Viime vuoden tilinpäätöksessä ylijäämää oli 519 113 euroa.
Tasapainoinen talous ei kuitenkaan ollut pelkästään päättäjien toiminnan ansiota, vaan johtui välillisesti koronapandemiasta. Koronarajoitusten takia useat toiminnot kautta linjan olivat seurakunnassa pysähdyksissä, kuten erilaiset piirit, kerhot ja leirit sekä muut tapahtumat. Kulut toteutuivat 410 139 euroa budjetoitua pienempinä ja se on myös kirkkoherra Heikki Sariolan mukaan iso summa.
– Korona väritti koko toimintaamme kautta linjan. Ei ollut mitään yksittäistä asiaa, johon se ei olisi vaikuttanut. Emme pystyneet toteuttamaan läheskään kaikkia budjetoituja tapahtumia. Myös jumalanpalveluksissa oli vähemmän väkeä juuri rajoitusten takia, Sariola avaa tilannetta.
YLIJÄÄMÄÄN vaikutti koronan lisäksi myös käyttötalouspuolelle saadut puunmyyntitulot ja tuloja ennakoitua enemmän yhteensä 27 451 euroa. Puunmyynnistä saadut tulot ovat olleet jo vuosien ajan seurakunnan taloudelle hyvä kivijalka.
– Meillä on metsää yli 1 400 hehtaaria, josta merkittävä osa sijaitsee Viinatien molemmin puolin entisen Jurvan puolella. Se on tullut meille Jurvan myötä, mutta aikanaan Jurva sai metsäomistusta irrottauduttuaan Laihian emäseurakunnasta eli se ei ole tavallaan jurvalaisten hankkimaa metsää, Sariola valottaa kuviota.
Hän painottaa, että puunmyynti ei ole rahankeruuta varten, vaan tulot tulevat metsänhoidollisten toimenpiteiden ansiosta.
– Puunmyynnistä saadut tulot ovat olleet nyt 100 tuhannen euron kieppeillä vuosittain. Lisäksi olemme mukana kaupungin kanssa Megatuulen tuulivoimahankkeissa aktiivisena osapuolena eli vuokraamme alueita tuulivoimakäyttöön. Niistäkin tulee sitten vuokratuloja seurakunnalle.
Seurakuntaa voi pitää vakavaraisena, jopa rikkaana? Seurakunnan omavaraisuusprosentti on 95,42 prosenttia ja se on korkea luku.
– Rahan kerääminen ei ole seurakunnan tavoite. Yritämme tehdä nollabudjettia tai jopa alijäämää, ettei ylijäämää kertyisi liikaa. Jos ylijäämää on jatkuvasti, se tarkoittaisi kirkollisveroprosentin laskupaineita. Kirkollisveron pitää olla oikeassa suhteessa toiminnan kanssa.
SEURAKUNNAN jäsenmäärä oli viime vuoden lopussa 17 268 henkilöä. Jäsenmäärä pienentyi 2,1 prosentilla. Kirkkoon kuuluvien osuudessa oli laskua 0,7 prosenttia.
– Loppuvuodesta oli erobuumi, ja tyypillisin syy oli taloudellinen eli ei haluttu maksaa kirkollisveroa. Kirkosta eroaa ihmisiä ympäri vuoden ja toisinaan erojen syyt liittyvät esimerkiksi valtakunnallisiin tapahtumiin tai puheenaiheisiin.
Seurakunnan jäsenmäärä vähenee myös luonnollisen poistuman kautta, kun Kurikassa syntyy ihmisiä vähemmän kuin kuolee.
– Yhtä kastetta kohti meillä haudataan 2,5 henkilöä. Alhainen syntyvyys, korkea kuolleisuus ja muuttoliike vaikuttavat myös meille, Sariola huomauttaa.
Vaikka pandemia on vaikuttanut toimintoihin ja sen negatiivisista vaikutuksista on ollut paljon puhetta, Sariola näkee myös jotakin myönteistä.
– Kun rajoitukset olivat 10 henkilössä, kirkossa ehtoollisella saattoi olla 1–2 henkilöä kerrallaan. Täytyy sanoa, että ihmisten kohtaaminen nousi yksilötasolle. Pandemian myötä myös työtapoja on jouduttu tarkistamaan ja etäyhteydellä pidetyt kokoukset ovat vähentäneet kilometrikuluja. Erityisesti nuorten toiminnassa erilaiset some-alustat on otettu hyvin käyttöön. Lisäksi jumalanpalvelusten striimaus on vakiintunut joka sunnuntaiseksi.
HENKILÖSTÖÄ seurakunnalla on 56 ja henkilöstökuluja oli budjetoitua vähemmän muun muassa keittiöhenkilökunnan lomautusten takia. Lisäksi seurakunta on jonkin verran taninut rekrytointiongelmien kanssa.
Keskustan Erkki Tukeva ja Kokoomuksen Liisa Ala-Käkelä pitivät kiitoksia sisältävät ryhmäpuheenvuorot. Seuraavaksi seurakunnassa keskitytään kiinteistöstrategian laatimiseen, jonka osana tehtiin jo aiemmin itsenäisenä strategiana päätös paljon puhuttavista leirikeskuksista.
– Meillä on noin 25 muuta kiinteistöä, jossa on toimintaa ja kirkot ovat listassa suurimmat menoerät, ensimmäisen tilinpäätöksen Kurikan seurakunnassa tehnyt talousjohtaja Hanna Maunula kertoo.
Vaalilautakunnan varsinaisiksi jäseniksi valittiin Pekka Lehtinen, Pekka Mannila, Paula Nikkinen, Asta Vaaranmaa, Heikki Sariola (pj.), Raija Hakola, Pekka Koskinen, Pertti Rantaniemi ja Kaisa Koski.
Vaalilautakunnan varajäseniksi valittiin (kutsumisjärjestyksessä) Varpu Kulmala, Eliisa Rintanen, Matti Hiipakka, Vesa Vuorela, Paavo Reuhkala, Anna-Liisa Myllymäki, Tiina Kimpimäki, Aarne Koski-Säntti, Aila Lepistö, Toni Saarakkala, Sisko Hällström, Tuula Terhovaara, Kyösti Kahilakoski, Leena Muurimäki, Liisa Ala-Käkelä, Arja Viitala, Maija Rantamäki ja Ritva Rätti.
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Kirkkovaltuuston kokous aloitettiin perinteisesti hartaudella ja virrenveisuulla. Valtuusto merkitsi ylijäämäisen tilinpäätöksen tiedokseen.
Katja Rantatulkkila
Korona väritti viime vuotta, vaalit tänä vuonna.
JURVA
Katja Rantatulkkila
Kurikan kirkkovaltuusto hyväksyi kolmannen peräkkäisen plusmerkkisen tilinpäätöksen viime tiistain kokouksessaan. Viime vuoden tilinpäätöksessä ylijäämää oli 519 113 euroa.
Tasapainoinen talous ei kuitenkaan ollut pelkästään päättäjien toiminnan ansiota, vaan johtui välillisesti koronapandemiasta. Koronarajoitusten takia useat toiminnot kautta linjan olivat seurakunnassa pysähdyksissä, kuten erilaiset piirit, kerhot ja leirit sekä muut tapahtumat. Kulut toteutuivat 410 139 euroa budjetoitua pienempinä ja se on myös kirkkoherra Heikki Sariolan mukaan iso summa.
– Korona väritti koko toimintaamme kautta linjan. Ei ollut mitään yksittäistä asiaa, johon se ei olisi vaikuttanut. Emme pystyneet toteuttamaan läheskään kaikkia budjetoituja tapahtumia. Myös jumalanpalveluksissa oli vähemmän väkeä juuri rajoitusten takia, Sariola avaa tilannetta.
YLIJÄÄMÄÄN vaikutti koronan lisäksi myös käyttötalouspuolelle saadut puunmyyntitulot ja tuloja ennakoitua enemmän yhteensä 27 451 euroa. Puunmyynnistä saadut tulot ovat olleet jo vuosien ajan seurakunnan taloudelle hyvä kivijalka.
– Meillä on metsää yli 1 400 hehtaaria, josta merkittävä osa sijaitsee Viinatien molemmin puolin entisen Jurvan puolella. Se on tullut meille Jurvan myötä, mutta aikanaan Jurva sai metsäomistusta irrottauduttuaan Laihian emäseurakunnasta eli se ei ole tavallaan jurvalaisten hankkimaa metsää, Sariola valottaa kuviota.
Hän painottaa, että puunmyynti ei ole rahankeruuta varten, vaan tulot tulevat metsänhoidollisten toimenpiteiden ansiosta.
– Puunmyynnistä saadut tulot ovat olleet nyt 100 tuhannen euron kieppeillä vuosittain. Lisäksi olemme mukana kaupungin kanssa Megatuulen tuulivoimahankkeissa aktiivisena osapuolena eli vuokraamme alueita tuulivoimakäyttöön. Niistäkin tulee sitten vuokratuloja seurakunnalle.
Seurakuntaa voi pitää vakavaraisena, jopa rikkaana? Seurakunnan omavaraisuusprosentti on 95,42 prosenttia ja se on korkea luku.
– Rahan kerääminen ei ole seurakunnan tavoite. Yritämme tehdä nollabudjettia tai jopa alijäämää, ettei ylijäämää kertyisi liikaa. Jos ylijäämää on jatkuvasti, se tarkoittaisi kirkollisveroprosentin laskupaineita. Kirkollisveron pitää olla oikeassa suhteessa toiminnan kanssa.
SEURAKUNNAN jäsenmäärä oli viime vuoden lopussa 17 268 henkilöä. Jäsenmäärä pienentyi 2,1 prosentilla. Kirkkoon kuuluvien osuudessa oli laskua 0,7 prosenttia.
– Loppuvuodesta oli erobuumi, ja tyypillisin syy oli taloudellinen eli ei haluttu maksaa kirkollisveroa. Kirkosta eroaa ihmisiä ympäri vuoden ja toisinaan erojen syyt liittyvät esimerkiksi valtakunnallisiin tapahtumiin tai puheenaiheisiin.
Seurakunnan jäsenmäärä vähenee myös luonnollisen poistuman kautta, kun Kurikassa syntyy ihmisiä vähemmän kuin kuolee.
– Yhtä kastetta kohti meillä haudataan 2,5 henkilöä. Alhainen syntyvyys, korkea kuolleisuus ja muuttoliike vaikuttavat myös meille, Sariola huomauttaa.
Vaikka pandemia on vaikuttanut toimintoihin ja sen negatiivisista vaikutuksista on ollut paljon puhetta, Sariola näkee myös jotakin myönteistä.
– Kun rajoitukset olivat 10 henkilössä, kirkossa ehtoollisella saattoi olla 1–2 henkilöä kerrallaan. Täytyy sanoa, että ihmisten kohtaaminen nousi yksilötasolle. Pandemian myötä myös työtapoja on jouduttu tarkistamaan ja etäyhteydellä pidetyt kokoukset ovat vähentäneet kilometrikuluja. Erityisesti nuorten toiminnassa erilaiset some-alustat on otettu hyvin käyttöön. Lisäksi jumalanpalvelusten striimaus on vakiintunut joka sunnuntaiseksi.
HENKILÖSTÖÄ seurakunnalla on 56 ja henkilöstökuluja oli budjetoitua vähemmän muun muassa keittiöhenkilökunnan lomautusten takia. Lisäksi seurakunta on jonkin verran taninut rekrytointiongelmien kanssa.
Keskustan Erkki Tukeva ja Kokoomuksen Liisa Ala-Käkelä pitivät kiitoksia sisältävät ryhmäpuheenvuorot. Seuraavaksi seurakunnassa keskitytään kiinteistöstrategian laatimiseen, jonka osana tehtiin jo aiemmin itsenäisenä strategiana päätös paljon puhuttavista leirikeskuksista.
– Meillä on noin 25 muuta kiinteistöä, jossa on toimintaa ja kirkot ovat listassa suurimmat menoerät, ensimmäisen tilinpäätöksen Kurikan seurakunnassa tehnyt talousjohtaja Hanna Maunula kertoo.
Vaalilautakunnan varsinaisiksi jäseniksi valittiin Pekka Lehtinen, Pekka Mannila, Paula Nikkinen, Asta Vaaranmaa, Heikki Sariola (pj.), Raija Hakola, Pekka Koskinen, Pertti Rantaniemi ja Kaisa Koski.
Vaalilautakunnan varajäseniksi valittiin (kutsumisjärjestyksessä) Varpu Kulmala, Eliisa Rintanen, Matti Hiipakka, Vesa Vuorela, Paavo Reuhkala, Anna-Liisa Myllymäki, Tiina Kimpimäki, Aarne Koski-Säntti, Aila Lepistö, Toni Saarakkala, Sisko Hällström, Tuula Terhovaara, Kyösti Kahilakoski, Leena Muurimäki, Liisa Ala-Käkelä, Arja Viitala, Maija Rantamäki ja Ritva Rätti.
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Kirkkovaltuuston kokous aloitettiin perinteisesti hartaudella ja virrenveisuulla. Valtuusto merkitsi ylijäämäisen tilinpäätöksen tiedokseen.
Katja Rantatulkkila
Korona väritti viime vuotta, vaalit tänä vuonna.
JURVA
Katja Rantatulkkila
Kurikan kirkkovaltuusto hyväksyi kolmannen peräkkäisen plusmerkkisen tilinpäätöksen viime tiistain kokouksessaan. Viime vuoden tilinpäätöksessä ylijäämää oli 519 113 euroa.
Tasapainoinen talous ei kuitenkaan ollut pelkästään päättäjien toiminnan ansiota, vaan johtui välillisesti koronapandemiasta. Koronarajoitusten takia useat toiminnot kautta linjan olivat seurakunnassa pysähdyksissä, kuten erilaiset piirit, kerhot ja leirit sekä muut tapahtumat. Kulut toteutuivat 410 139 euroa budjetoitua pienempinä ja se on myös kirkkoherra Heikki Sariolan mukaan iso summa.
– Korona väritti koko toimintaamme kautta linjan. Ei ollut mitään yksittäistä asiaa, johon se ei olisi vaikuttanut. Emme pystyneet toteuttamaan läheskään kaikkia budjetoituja tapahtumia. Myös jumalanpalveluksissa oli vähemmän väkeä juuri rajoitusten takia, Sariola avaa tilannetta.
YLIJÄÄMÄÄN vaikutti koronan lisäksi myös käyttötalouspuolelle saadut puunmyyntitulot ja tuloja ennakoitua enemmän yhteensä 27 451 euroa. Puunmyynnistä saadut tulot ovat olleet jo vuosien ajan seurakunnan taloudelle hyvä kivijalka.
– Meillä on metsää yli 1 400 hehtaaria, josta merkittävä osa sijaitsee Viinatien molemmin puolin entisen Jurvan puolella. Se on tullut meille Jurvan myötä, mutta aikanaan Jurva sai metsäomistusta irrottauduttuaan Laihian emäseurakunnasta eli se ei ole tavallaan jurvalaisten hankkimaa metsää, Sariola valottaa kuviota.
Hän painottaa, että puunmyynti ei ole rahankeruuta varten, vaan tulot tulevat metsänhoidollisten toimenpiteiden ansiosta.
– Puunmyynnistä saadut tulot ovat olleet nyt 100 tuhannen euron kieppeillä vuosittain. Lisäksi olemme mukana kaupungin kanssa Megatuulen tuulivoimahankkeissa aktiivisena osapuolena eli vuokraamme alueita tuulivoimakäyttöön. Niistäkin tulee sitten vuokratuloja seurakunnalle.
Seurakuntaa voi pitää vakavaraisena, jopa rikkaana? Seurakunnan omavaraisuusprosentti on 95,42 prosenttia ja se on korkea luku.
– Rahan kerääminen ei ole seurakunnan tavoite. Yritämme tehdä nollabudjettia tai jopa alijäämää, ettei ylijäämää kertyisi liikaa. Jos ylijäämää on jatkuvasti, se tarkoittaisi kirkollisveroprosentin laskupaineita. Kirkollisveron pitää olla oikeassa suhteessa toiminnan kanssa.
SEURAKUNNAN jäsenmäärä oli viime vuoden lopussa 17 268 henkilöä. Jäsenmäärä pienentyi 2,1 prosentilla. Kirkkoon kuuluvien osuudessa oli laskua 0,7 prosenttia.
– Loppuvuodesta oli erobuumi, ja tyypillisin syy oli taloudellinen eli ei haluttu maksaa kirkollisveroa. Kirkosta eroaa ihmisiä ympäri vuoden ja toisinaan erojen syyt liittyvät esimerkiksi valtakunnallisiin tapahtumiin tai puheenaiheisiin.
Seurakunnan jäsenmäärä vähenee myös luonnollisen poistuman kautta, kun Kurikassa syntyy ihmisiä vähemmän kuin kuolee.
– Yhtä kastetta kohti meillä haudataan 2,5 henkilöä. Alhainen syntyvyys, korkea kuolleisuus ja muuttoliike vaikuttavat myös meille, Sariola huomauttaa.
Vaikka pandemia on vaikuttanut toimintoihin ja sen negatiivisista vaikutuksista on ollut paljon puhetta, Sariola näkee myös jotakin myönteistä.
– Kun rajoitukset olivat 10 henkilössä, kirkossa ehtoollisella saattoi olla 1–2 henkilöä kerrallaan. Täytyy sanoa, että ihmisten kohtaaminen nousi yksilötasolle. Pandemian myötä myös työtapoja on jouduttu tarkistamaan ja etäyhteydellä pidetyt kokoukset ovat vähentäneet kilometrikuluja. Erityisesti nuorten toiminnassa erilaiset some-alustat on otettu hyvin käyttöön. Lisäksi jumalanpalvelusten striimaus on vakiintunut joka sunnuntaiseksi.
HENKILÖSTÖÄ seurakunnalla on 56 ja henkilöstökuluja oli budjetoitua vähemmän muun muassa keittiöhenkilökunnan lomautusten takia. Lisäksi seurakunta on jonkin verran taninut rekrytointiongelmien kanssa.
Keskustan Erkki Tukeva ja Kokoomuksen Liisa Ala-Käkelä pitivät kiitoksia sisältävät ryhmäpuheenvuorot. Seuraavaksi seurakunnassa keskitytään kiinteistöstrategian laatimiseen, jonka osana tehtiin jo aiemmin itsenäisenä strategiana päätös paljon puhuttavista leirikeskuksista.
– Meillä on noin 25 muuta kiinteistöä, jossa on toimintaa ja kirkot ovat listassa suurimmat menoerät, ensimmäisen tilinpäätöksen Kurikan seurakunnassa tehnyt talousjohtaja Hanna Maunula kertoo.
Vaalilautakunnan varsinaisiksi jäseniksi valittiin Pekka Lehtinen, Pekka Mannila, Paula Nikkinen, Asta Vaaranmaa, Heikki Sariola (pj.), Raija Hakola, Pekka Koskinen, Pertti Rantaniemi ja Kaisa Koski.
Vaalilautakunnan varajäseniksi valittiin (kutsumisjärjestyksessä) Varpu Kulmala, Eliisa Rintanen, Matti Hiipakka, Vesa Vuorela, Paavo Reuhkala, Anna-Liisa Myllymäki, Tiina Kimpimäki, Aarne Koski-Säntti, Aila Lepistö, Toni Saarakkala, Sisko Hällström, Tuula Terhovaara, Kyösti Kahilakoski, Leena Muurimäki, Liisa Ala-Käkelä, Arja Viitala, Maija Rantamäki ja Ritva Rätti.
Ajankohtaista
Kysely
luetuimmat
uusimmat
Mielipide