Maaseutuparlamentti: maaseudun merkitys on korostunut

Kampus

Maria Rikala

Suomen suurimmaksi ideafestivaaliksi kuvailtu Maaseutuparlamentti käynnistyi tiistaina Kurikan Kampuksella. Torstaihin asti jatkuva tapahtuma toteutetaan virtuaalisesti eikä Kampuksella ole yleisöä paikalla, mutta Kampuksen studiolta lähetettävää livelähetystä voi seurata netissä.

Maaseutuparlamentin avauskeskustelussa tiistaiaamulla oli etänä mukana maa- ja metsätalousministeri ja maaseutupolitiikan neuvoston puheenjohtaja Jari Leppä sekä paikan päällä Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja Asko Peltola ja Kurikan kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa.

– Erityisellä ilolla tervehdin ajatusta, että Maaseutuparlamentti on ideafestivaali. Toinen ilahduttava asia on se, että olemme ylpeitä meidän maaseudusta, Leppä totesi avauspuheenvuorossaan.

– Tulevaisuuden näkökulmaa tulee pohtia lasten ja nuorten kautta. Miten luomme hyvän, viihtyisän ympäristön maaseudulle?

Leppä mainitsi, että maaseutupolitiikan neuvostossa on käyty todella hyvää, rakentavaa keskustelua.

– Neuvosto toimii idealinkona ja tekee hyviä avauksia. Ideoita viedään eteenpäin eri tahoilla, hän sanoi.

Maaseutuparlamentin juontaja Christoffer Strandberg mietti, että tapahtuman toteuttaminen virtuaalisesti on myös mahdollisuus.

– Tietysti olisimme toivoneet, että kaikki olisivat voineet olla paikan päällä. Mutta kyllä tämä tapa avaa erilaisia mahdollisuuksia, Pusa vastasi.

– Maaseutuparlamentti kokoaa maaseudusta kiinnostuneita ihmisiä, mutta nyt voidaan tavoittaa myös sellaisia ihmisiä, jotka suhtautuvat vähän epäillen, Peltola jatkoi.

Ministeri Lepälle Strandberg heitti kysymyksen, miten vastakkainasettelua ja stereotypioita saataisiin lievennettyä.

– Tieto on tärkeä asia. Tuodaan esille, mitä maaseudulla on. Monipaikkaisuus, virtuaalisuus ja muut asiat, joita korona on tuonut, ovat valtavan hyviä vuorovaikutuksen paikkoja, Leppä vastasi.

Hän haastoi miettimään, millaista termistöä käytetään, kun puhutaan maaseudusta. Negatiiviselta kuulostaviin sanoihin ei pidä tyytyä, vaan niille pitää löytyä paremmat ilmaisut.

Miten modernista maaseudusta sitten pitäisi puhua?

– Puhdas ruoka, puhdas vesi, luonto, metsä, puhdas energia ja yrittäjyys, Pusa luetteli.

Peltola huomautti, että hänestä tuntuu hieman hassulta puhua modernista maaseudusta.

– Siihen sisältyy arvolataus. Maaseutu on moninainen ja perinteistä kiinni pitävä, hän sanoi.

– Jos yhteiskunnan aivot ovat kaupungeissa, niin sydän ja keuhkot ovat maaseudulla. Koko kehoa tarvitaan.

Leppä painotti tutkimuksen merkitystä.

– Tutkimus luo pohjan päätöksenteolle. Kun on tutkittua tietoa, ei tarvitse arvailla. On myös tärkeää, että tutkimukselle saadaan aikaan riittävä rahoitus, hän totesi.

– Maaseudun merkitys on selvästi korostunut viime vuosien aikana. Maaseutua arvostetaan.

Maaseutuparlamentilta keskustelijat kertoivat odottavansa ideoita, iloa ja aktiivista keskustelua.