Esteettömyydessä menty eteenpäin, mutta vielä on parantamisen varaa

KURIKKA Esteettömyys ei ole Kurikassa vielä kiitettävällä tasolla, vaikka eteenpäin on menty.

– Ei oikein hyvin vielä toteudu. Kaupat ovat parhaita, niihin pääsee hyvin pyörätuolilla. Valitettavasti POP pankin edessä on hankala luiska ja Kurikka-lehden konttoriin ei pääse. Kirjastossa on tosi raskaat ovet ja kynnys, pyörätuolilla ei yksin sinne pääse, listaa Kurikan Invalidit ry:n puheenjohtaja Aino Yli-Hakuni.

Yhdistys on jättänyt kannanoton kirjastoon menon hankaluudesta kaupungille. Kirjasto toimii äänestyspaikkana, ja siinäkin on ongelmia.

– Pyörätuoliäänestyspaikka siirretään keskilattialle, siinä ei välttämättä toteudu äänestyssalaisuus.

Yhdistys toivoisi enemmän yhteistyötä Kurikan kaupungin kanssa.

– Olemme monesti ehdottaneet, että meitä pyydettäisiin puhumaan esteettömyydestä, mutta huonosti me pääsemme kokouksiin ja palavereihin. Kritiikkiä hyvässä mielessä annamme kaupungille, Yli-Hakuni sanoo.

NÄKÖVAMMAINEN Alpo Latva komppaa Yli-Hakunia. Opaskoira Poika kuuntelee vieressä.

– Mulla on nykyään huonot jalat, on vain vähän paikkoja, johon voin mennä. Ei saa olla rappuja eikä vinoja pintoja. Monesti luiskat on tehty levyistä, joissa on teräviä reunoja, ei voi mennä koiran kanssa sellaisista.

Rappuset itsessään eivät ole ongelma, kunhan askelväli ei ole suuri ja kaiteet ovat hyvällä korkeudella.

Kurikassa Latva pääsee koiransa kanssa kirkkoon ja kaikkialle.

– Muilla paikkakunnilla joskus tullaan huomauttamaan, jos koira on mukana vaikka kun menen syömään, hän ihmettelee.

TIISTAINA Kurikan Invalidit ry. järjesti torilla Invalidiliiton Helppo liikkua -viikon kunniaksi tapahtuman. Paikalle tulleet saivat aurinkoisessa säässä kokeilla bocciaa ja sisäcurlingia. Torille oli rakennettu pieni esterata, jolla leikkimielisesti kilpailtiin. Rata suoritettiin pyörätuolilla ja osallistujina olivat mm. molemmat kaupunginjohtajat sekä kuntavaaliehdokkaita. Lähettäjänä toimi Juha Mieto.

Apulaiskaupunginjohtaja Juha Luukko selvitti radan kolmanneksi nopeimmin.

– Oli haastavaa mennä. Pyörätuolin etupyörät ovat pienet ja pienetkin esteet tuntuivat hankalalta, toteaa hän suorituksensa jälkeen.

Luukon mielestä esteettömyys toteutuu Kurikassa kohtuullisen hyvin.

– On paikkoja, joihin on haastavaa mennä. Esteettömyyttä ei ole saatu vietyä parhaaseen tasoon saakka. Eihän sitä itse huomaa, kun kahdella jalalla liikkuu. Tekee hyvää kokeilla millaista on liikkua apuvälineen avulla, käydä eri paikoissa, niin huomaa miten hankalaa pääsy joihinkin paikkoihin voi olla, hän tuumaa.

HELPPO LIIKKUA -viikon teemana on esteettömien parkkipaikkojen luvanvarainen käyttö. Siinä on kurikkalaisilla vielä tekemistä. Kauppojen invapaikoille autojaan parkkeeraavat joskus nuoret klopit.

Loppuviikolla yhdistyksen jäsenet tarkkailevat invapysäköintipaikkojen käyttöä. Ilman invapysäköintilupaa parkkeeratun auton lasinpyyhkimen alle jätetään viesti, jossa kerrotaan, että invapysäköintipaikalle voi pysäköidä vain luvan kanssa.

– Me kyllä autamme luvan hakemisessa, jos apua tarvitsee, Yli-Hakuni lupaa.

Miten saisi ihmiset jättämään invapysäköintipaikat niitä tarvitseville?

– Invaparkkipaikat olisi saatava selvästi näkyviksi. Parkkipaikan maalaaminen siniseksi on auttanut. Pitäisi kunnioittaa sitä huonommin liikkuvaa ihmistä ja ajatella asia omalle kohdalle sellaistenkin, joilla ei ole ongelmia. Epäkunnioittava asenne on paha. Kaikki vammat eivät näy päällepäin, muistuttaa Aino Yli-Hakuni.

Leena Kurikka