Digiloikka ei hiljentänyt koti-sohviltaan osallistuneita valtuutettuja

Skype

Johannes Ujainen

Kurikan kaupunginvaltuusto kokoontui maanantaina historialliseen ensimmäiseen etäkokoukseensa. Asialistalla eniten puhutti JIK-yhtymän tilinpäätös, mutta kovimmat pommit pudotettiin vasta kokouksen lopussa. Viidestä valtuustoaloitteesta kaksi nousi ylitse muiden: Erkki Riipin (sit.) esittelemä aloite kaupunginjohtajan luottamuksen arvioinnista sekä Liisa Ala-Käkelän (kok.) aloite uuden taloussuunnitelman laatimisesta.

Riippi myös ilmoitti kokouksen lopuksi eronneensa perussuomalaisten valtuustoryhmästä.

Kaupunginjohtajan luottamusta halusivat Riipin lisäksi arvioida Margit Parkkamäki (sd.), Liisa Ala-Käkelä (kok.), Veli-Matti Penttilä (kok.), Martti Alkula (Kurikan Uusi Perusta) sekä Kirsti Lähdesmäki (sit.).

Aloitteen mukaan valtuustoryhmien puheenjohtajat ovat käyneet kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusan kanssa keskusteluja muun muassa taloudenhoidosta ja johtajasopimuksen toteutumisesta. Aloitteen allekirjoittaneiden mukaan saadut vastaukset eivät ole olleet selventäviä, joten he kokevat luottamuspulan syntyneen.

– Kaupunginjohtaja pyrkii ohjaamaan poliittisen harkintavallan käyttöä, kaupunginjohtaja on esittelijänä toimiessaan jättänyt tuomatta päätöksenteon kannalta keskeisiä tietoja, kuntalain ja hallintosäännön edellyttävä luottamushenkilöiden ja kuntalaisten tiedonsaantioikeus jää merkittävässä määrin toteutumatta, todetaan aloitteessa.

Aloite menee aikanaan kaupunginhallituksen käsittelyyn.

Ala-Käkelän esittelemän aloitteen takana olivat hänen lisäkseen Veli-Matti Penttilä, Anna-Liisa Myllymäki (kok.), Margit Parkkamäki, Voitto Parkkonen (sd.), Olavi Kandolin (kesk.), Markus Blommendahl (kd.), Martti Alkula, Kirsti Lähdesmäki, Merja Latvala (kd.).

Aloitteen allekirjoittaneet ovat huolissaan kaupungin kasvavasta velkamäärästä, sekä mittavasta investointiohjelmasta. Lisähuolta tuovat veronmaksajien määrän väheneminen sekä pandemian tuomat lisävaikutukset. Taloussuunnitelmakaudella lainakannan kasvu on aloitteen mukaan 1400 euroa per asukas. Tämä nostaisi kaupungin ja sen konserniyhtiöiden lainakannan 9200 euroon asukasta kohden vuonna 2022.

Aloitteesa perätään virkamiehiltä jämäkämpää otetta.

– Heidät kukin on palkattu oman alansa asiantuntijatehtäviin ja talouden ymmärrys ja talousvastuu sisältyy virkaan, sitä ei voi ulkoistaa rivivaltuutetuille.

Suunnitelmakaudelle (2020-2022) investointeja on kirjattu yli 50 miljoonan euron edestä. Aloitteen tekijät huomauttavat, että investointien aiheuttamat kiinteistöjen käyttökustannukset nousevat pysyvästi. Käyttötaloudessa tulisikin pystyä 8-10 miljoonan euron jatkuviin säästöihin nykytasolla.

– Valtuuston päätökset on hyväksytty mutta ne voidaan käsitellä uudelleen tarpeen vaatiessa. Olemme tilanteessa, jossa näin on on tehtävä, todetaan aloitteessa.

Konkreettinen esitys on, että laaditaan uusi taloussuunnitelma muutamalla vaihtoehtoisella skenaariolla. Lisäksi käydään kaikki suunnitellut invesotinnit uudelleen läpi. Aikatauluksi tälle työlle esitetään seuraavaa: ”Aloitus kevät-kesällä 2020, raamit vuoden 2021 talousarvioon.”

Ennen aloitteita ja muita esille tuotuja asioita valtuusto kuitenkin kävi läpi muun muassa JIK peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän tilinpäätöksen sekä päätti muutamista kiinteistökaupoista.

JIK ky:n johtaja Sabah Samaletdinin ja talousjohtaja Arvi Snällin alustuksen jälkeen keskustelua sosiaali- ja terveydenhuollosta käytiinkin pitkään.

Keskustelun avasi tuttuun tapaan Jorma Varpula (ps.) kehumalla henkilöstön vähentymistä, mutta ihmettelemällä, miten sekä JIK ky:ssä että Kurikan kaupungilla on edelleen niin paljon ihmisiä töissä. Hän näki talousongelmien johtuvan lähinnä henkilöstöongelmista.

Varpula myös kummasteli, miksei hänen aloitteensa miljoonan euron osoittamisesta lääkärivajeen paikkaamiseen ollut saanut kannatusta JIK tilaajalautakunnassa. Hän sai kuitenkin pian Olli Kankaalta (kesk.) vastauksen, että sillä hetkellä, kun asia oli käsittelyssä, oli lääkäritilanne hyvä.

Varpula esittikin kokouksen päätteeksi aloitteen uudellen hieman muokattuna ja esitti muista rahoitustuotoista kahta miljoonaa JIK ky:n terveyspalvelutuotannon kehittämiseen, rahoituksen antajan intressit huomioiden.

Merja Latvala tiedusteli ostolääkäreiden vaikutusta kustannusten nousuun ja lääkäripulan vaikutusta erikoissairaanhoidon kustannuksiin. Hän myös halusi tietää, miten lääkäripulaan on koettettu puuttua valtakunnan tasolla.

Samaletdin myönsi, että lääkäripula johtaa varmasti erikoissairaanhoidon kulujen kasvuun, mutta totesi, että sen numeerinen arviointi on lähes mahdotonta. Valtakunnan tason lääkäripulan osalta avaimet taas ovat pääosin muissa käsissä. Margit Parkkamäki myös huomautti, että lääkäripula on ollut ajankohtainen jo kymmenen vuotta sitten, kun JIK perustettiin.

Olavi Kandolin halusi tietää, voisiko Kurikan terveyskeskuksen vuodepaikkoja lisätä ja näin pienentää sairaanhoitopiiriltä tulevaa laskua. Samaletdinin mukaan ylivuoto Kurikan osastolta Seinäjoelle on, mutta kyse on optimoinnista, eli siitä paljonko sitä voidaan hyväksyä, ennen kuin kannattaa tehdä lisäpaikkoja ja pitää niitä taas ajoittain tyhjänä.

Markus Blommendahl esitti näkemyksensä, että alijäämä johtuu siitä, että omistajakunnat ovat järjestelmällisesti alibudjetoineet. Samaa mieltä oli Harri Salonen (kok.), joka huomautti, että kun jonkinlainen uusi sote-ratkaisu jossain vaiheessa tulee, on vahvalla JIK:llä enemmän sananvaltaa.

Margit Parkkamäki tarttui Samaletdinin kommenttiin siitä, että kotihoito on yleisesti ottaen edullisempaa ja toivoi vastausta siihen, missä menee se raja, milloin ei kannata enää asiakasta hoitaa kotiin. Myös koronan jälkeinen aika askarrutti.

Suoraa vastausta ei löytynyt, mutta Samaletdin totesi, koronan jälkeisten toimien olevan valmistelussa ja yksinäisyyden tulevan olemaan koronan jälkeenkin yksi isoimmista haasteista.

Olli Kangas toivoi JIK-johdolta jatkossakin rohkeita esityksiä ja muistutti valtuutettuja olemaan valmiita muutokseen.

– Huudetaan täällä kehittämistä, mutta ollaan me aika kovia myös torppaamaan. Pitää ymmärtää, että kun kehitetään, niin jotain muuttuu.

Samaletdin tiedosti muutosvastarinnan myös organisaation sisällä ja totesi harvan pitävän muutoksista. Hänen mukaansa JIK on kuitenkin valmis muutoksiin.

– Muutama askel kohti yritystä, jos omistaja ja työntekijät sitä haluavat.

Lisää valtuuston kokouksesta ensi viikon lehdessä ja Kurikka-lehden verkkosivuilla.